Matalakuluinen indeksiosuusrahasto. Tuo vapahtajamme, joka tekee sijoittamisesta huomattavasti helpompaa mahdollistaen hyvän hajautuksen ilman valtavia hallinnointipalkkioita. Jos sanat “ETF” tai “indeksiosuusrahasto” ei sano sinulle käsitteinä yhtään mitään, niin hop hop lukemaan aiempi kirjoitukseni rahastoista ennen tähän siirtymistä! Sinulle – jo valmiiksi valveutuneemmalle sijoittajalle – on puolestaan luvassa tietopaketti, joka toivottavasti tekee sijoitusrahaston valinnasta huomattavasti helpommin lähestyttävän prosessin.
Ja ennen kun hypätään eteenpäin muistutan jälleen: KaljuKoolla ei ole tulevaisuuden ennustamisen ihmelahjaa ja kuten kaikkeen muuhunkin lukemaasi, myös tähän kirjoitukseen on syytä suhtautua kriittisesti. Lisäksi todettakoon, että KaljuKoo ei ole finanssialan ammattilainen tai minkään valtakunnan sijoitusneuvoja, eikä julistuksiani tule seurata sokeasti. Mitään sanomaani ei tule ottaa sijoitusneuvona. Ole siis huolellinen; tutki ja tee omat päätöksesi.
Hyvän ETF:n ominaisuudet
Pörssinoteerattuja rahastoja on melkoisen monta kappaletta. Ei siinä mittakaavassa kun vaikka pörssiyhtiöitä, mutta on meillä silti valita yli tuhannesta vaihtoehdosta näin eurooppalaisenakin sijoittajana.
Millainen on rahasto siis olisi se kaikkein paras? No tietysti sellainen joka tuottaa 100 000 % vuodessa! Valitettavasti sitä en pysty sinulle lupaamaan, joten lasketaan rimaa hieman. “Oikean” rahaston valinta riippuu tietysti itse kunkin taloudellisesta tilanteesta, tavoitteista, riskinsietokyvystä, sijoitusstrategiasta jne.
Vaikka jokaisen henkilökohtainen sijoitussuunnitelma on ihan oma eläimensä, niin se ei estä meitä miettimästä parhaita ominaisuuksia rahaston valintaan. Tämä kirjoitus keskittyy nimenomaan indeksiosuusrahastoihin, eli ETF:iin, jotka seuraa tiettyä osakeindeksiä. ETF:iä löytyy toki myös esim. kiinteistöihin ja arvometalleihin, mutta jätetään ne seuraaviin kirjoituksiin.
KaljuKoon kriteerit hyvälle ETF-rahastolle ovat seuraavat:
- Alhaiset juoksevat kulut
- Kokoluokka ei häviävän pieni
- Rahaston sisältö vastaa tavoiteltua kokonaisuutta
Tutkitaan seuraavaksi näitä ominaisuuksia vähän tarkemmin ja käydään käytännön tasolla läpi, mistä me sijoittajina kyseiset tiedot löydetään.
Alhaiset kulut
Kuten jo aiemmin väläytin, ja Rahastot aloittelijalle -kirjoituksessa kerroin, on rahaston kulurakenne aivan ensiarvoisen tärkeässä roolissa parhaita tuottoja tavoitellessa. Muistin virkistykseksi alla oleva kuva kertoo sen hyvin: 1,5 % ero rahaston vuosittaisissa juoksevissa kuluissa muuten vastaavalla tuotto-odotuksella voi tarkoittaa 30 vuodessa (varsin kevyillä sijoitusmäärillä) kymmeniä tuhansia euroja! Eli alhaiset kulut on aivan ehdoton kriteeri etenkin pitkän tähtäimen ETF:ää valitessa.
Hallinnointipalkkiot tulee siis pitää ehdottoman minimissä. Mikä sitten on alhainen hallinnointipalkkio? Nyrkkisääntönä voitaneen pitää 0,2 %. Jos TER (Total expense ratio) on alle 0,2 %, niin silloin puhutaan varsin alhaisista kuluista. Tämä ei toki tarkoita sitä, etteikö me voitaisi joissain tapauksissa mennä tuon ylikin ja esim. 0,5 % voi olla ihan inhimillinen kulu vaikka jotain spesifimpää sektoria seuraavalle rahastolle.
ETF-rahastojen kulut yleensä nousevat, mitä “erikoistuneemmaksi” rahaston sisältö menee. Esimerkkinä jenkkien SP500-indeksiä seuraavan “iShares Core S&P 500 UCITS ETF” kulut ovat 0,07 %, mutta jossain paljon spesiaalimmassa ja pienemmässä rahastossa kulut voivat olla peräti 2 % luokkaa. Suuret kulut eivät toki itsessään sulje mitään rahastoa täysin valinnan ulkopuolelle, mutta melkoisen hyvät tuotto-odotukset rahastolla täytyy olla, että 2 % TER on oikeutettu (etenkin pitkäaikaista sijoitusta miettiessä).
Se mitä ETF:n juoksevissa kuluissa ei ole mukana, on kaupankäyntikulut. Näiden kanssa on syytä olla tarkkana. Jos olet aikeissa sijoittaa kuukausittain pienissä osissa vaikka 100 € kerrallaan, niin kaupankäyntikulu voi olla merkittävässä roolissa. Jos kauppapaikkasi (esim pankkisi) veloittaa jokaisesta merkinnästä vähintään 10 €, niin se tarkoittaa, että otat 100 euron sijoituksella välittömästi 10 % takkiin. Tässä skenaariossa kannattaa joko vähentää sijoitustahtia esim. 4 kuukauden intervalleihin tai tutkia välittäjiä, jotka veloittavat ostoista huomattavasti vähemmän. Oma suosikkini on ollut pitkään DEGIRO.
DEGIRO tarjoaa mahdollisuuden ostaa tässäkin kirjoituksessa mainittuja ETF:iä jopa kokonaan ilman välityspalkkioita. Lue lisää kattavasta DEGIRO kokemuksia -kirjoituksesta tai avaa tili heti ilmaiseksi KaljuKoon linkistä tästä.
Rahaston koko
Rahaston koko (eli fund size) on myös hyvä pitää mielessä, kun on shoppailemassa uutta ETF:ää. “Koolla” tarkoitetaan konkreettisesti sitä määrää euroja, jotka rahastoon on sijoitettu. Miksi koolla sitten on väliä? No KaljuKoo kertoo. (Sori.. oli pakko.)
Rahaston koolla on merkitystä kahdesta syystä. Ensimmäinen syy on se, että puhuttaessa todella pienestä rahastosta, sillä on huomattavasti suurempi riski sulkeutumiselle. Jos rahasto ei houkuttele sijoittajia ja jää huomattavan pieneksi, rahastonpitäjän intresseissä on yleensä laittaa lappu luukulle, koska homma ei ole sille tuottoisaa. Usein uudet ETF:t haistelevat sijoittajien kiinnostusta 12 kuukauden ajan ja jos rahaa ei virtaa tarpeeksi sisään, niin homma lopetetaan kannattamattomana. Pienemmät ETF:t tarkoittavat monesti myös suurempia hallinnointikuluja juuri samaisesta syystä.
Jos rahasto suljetaan, niin se nyt ei toki ole varsinaisesti mikään maailmanloppu, mutta kannattaa sitä silti välttää. Sijoittamasi rahat ei toki häviä tyhjyyteen, vaikka et niitä sulkupäivämäärään mennessä olisi myynytkään. Saat sen päivän arvon mukaisesti rahat kyllä käteen (jonkun viiveen kera), mutta ylimääräistä säätöähän tämä aiheuttaa ja esimerkiksi veroseuraamukset on tällaisessa tilanteessa otettava huomioon. Varsinkin jos tarkoituksena on laittaa pidemmän aikavälin sijoituksia kiinni tiettyyn rahastoon, niin näitä pienen pieniä virityksiä kannattaa ehdottomasti välttää.
Toinen syy pienten rahastojen välttelemiseen on likviditeetti. Jos rahastossa liikkuu todella vähän rahaa (eli sillä käydään päivittäin todella vähän kauppaa), voi sitä ostaessa/myydessä ajautua ongelmiin saatavuuden kanssa, kun vastinparia ostolle/myynnille ei löydy ja spreadit (osto- ja myyntihinnan erotus) ovat isot. Tämä toki muodostuu ongelmaksi yleensä vain todella pienissä rahastoissa ja/tai isompia sijoitussummia käsitellessä.
Mikä on sitten “pieni” ETF? Tähän ei ole mitään virallista totuutta, mutta jotain suuntaviivoja voidaan vetää. Joissain lähteissä mainitaan, että ETF:n pitäisi olla 100M € kokoinen, että sitä voi kustannustehokkaasti pyörittää. Joskus puhutaan taas 50 miljoonasta. Itse olen suosiolla pysytellyt visusti 100 miljoonan euron paremmalla puolella, mutta se ei toki tarkoita, että 95M euron ETF olisi automaattisesti surkea. Vaakakupissa painaa myös ETF:n liikkeellelaskija. Jos ETF on vaikka Blackrockin (maailman suurin varainhoitaja) iShares tuoteperheessä, niin olo on heti paljon turvallisempi.
Rahaston sisältö
Silläkin on “vähän” väliä, mitä ETF on sisäänsä syönyt. Siinä missä pelkän siistin etiketin perusteella oluen valinta ei aina tahdo osua kohdalleen, ei myöskään rahastoa valitessa kannata tuijottaa pelkkää nimeä. Kärjistetysti “vihreän ETF:n” suurin omistus voi olla Apple ja “parhaat arvo-osakkeet ETF:n” suurin omistus voi olla Apple.
Eli, jos ETF:n sisällä olevat omistukset yhtään kiinnostaa (kyllä pikkuisen pitäisi), niin ne kannattaa tutkia vähän tarkemmin läpi. Esimerkiksi ETF:n “iShares Core MSCI World UCITS ETF USD (Acc)” ei nyt itsessään ehkä selitä vielä kovin hyvin, mitä sen sisällä asuu. Ilmeisesti koko maailma?
Katsotaan seuraavaksi miten ja millä työkaluilla tuosta ETF-valtamerestä olisi sitten tarkoitus jotain hyvää ja fiksua löytää.
Miten löydän parhaat ETF rahastot?
Vaihtoehtoja on tosiaan rutkasti ja sen “oikean” ja “parhaan” ETF-rahaston löytäminen voi tuntua alkuun ylivoimaiselta tehtävältä. Katsotaan läpi eri työkaluja joita itse käytän ja miten se sijoituksen ansaitseva ETF lopulta löytyy.
JustETF
Hyvä työkalu ETF-rahastojen tutkimiseen meille eurooppalaisille sijoittajille on justetf.com Vaikka jokaisella kaupankäyntialustalla on tietysti omat hakukoneensa rahastojen ja osakkeiden selaamiseen, olen kokenut justetf:n olevan parempi työkalu ETF-surffailuun.
Navigoi siis itsesi screeneriin sivulle https://www.justetf.com/de-en/find-etf.html niin aletaan hommiin.
Ruudulla näkyy heti alkuun paljon juttuja. Alla olevassa kuvassa järjestetty kaikki ETF:t (1601 kpl), niiden koon mukaan ylhäältä alas. Kuten kuvasta nähdään, niin “iShares Core S&P 500 UCITS ETF (Acc)” on kaikkein suurin tarjolla oleva ETF ~36 miljardin eurolla.
Eli “Fund Size” saraketta tutkimalla voidaan suoraan nähdä minkä kokoluokan rahastosta puhutaan. Vieressä vihreällä on toinen meitä kovasti kiinnostava sarake: TER, eli Total Expense Ratio. Suurimmat rahastot ovat kulujen puolesta myös hyvin realistisia vaihtoehtoja. Vuosikulut eivät kuvan rahastoissa hyppää yhdessäkään yli 0,2 % (johtuen siitä, että nämä ovat pääsääntöisesti juurikin niitä meitä kiinnostavia, matalakuluisia passiivisesti indeksejä seuraavia indeksiosuusrahastoja)
Justetf screenerin kautta on siis hyvä tutkailla ETF vaihtoehtoja. Sivun vasemmasta reunasta voi suodattaa tuloksia eri osa-alueisiin, kuten arvometalleihin tai bondeihin. Yläreunasta löytyy tietysti myös hakutoiminto, jolla rahastoja voi etsiä nimen tai ISIN-numeron perusteella.
ETF-nimen purkaminen
Jos joku näistä vaihtoehdoista alkaa lista-näkymän kautta kiinnostamaan, niin klikkaamalla kyseisestä vaihtoehtoa päästään syvemälle tutkimaan. Käytetään tässä esimerkissä ETF:ää iShares Core MSCI World UCITS ETF USD (Acc)
Tuossa nimessä itsessään on jo melkoinen määrä tavaraa. Puretaanpa se seuraavaksi osiin ja katsotaan mitä ETF:n nimessä oleva koodikieli oikein tarkoittaa:
- Liikkeellelaskija tulee yleensä ensimmäisenä ETF:n nimessä
- Firma/brändi joka on ETF:n pihalle sylkijä.
- Esimerkiksi iShares (osa Blackrockia), xTrackers (Deutsche Bank), Lyxor (Société Générale).
- “Laatu” tulee seuraavana
- Tarkoittaa tässä tapauksessa iSharesin “core” tuotteita.
- Muita esimerkkejä voi olla esim. “Prime”.
- Core on yleensä hyvä merkki, koska nämä tuppaavat olemaan juurikin niitä isoimpia tuotteita, mutta ei missään nimessä mikään pakollinen termi.
- Indeksi kertoo mihin ollaan oikeasti sijoittamassa. Eli mitä indeksiä kyseinen ETF seuraa
- Tässä tapauksessa ETF seuraa indeksiä MSCI World.
- Indeksin nimessä on usein mukana myös joku alueellinen tieto tai muu “vihje”, kuten: Europe, US, Energy, Emerging jne.
- Tunnettuja indeksien toimittajia on mm: MSCI, FTSE, S&P.
- Regulatiivinen info tulee usein neljäntenä
- Kertoo, että ETF on osa jotain standardia meidän pienten sijoittajien turvaksi.
- UCITS–rahastojen täytyy toimia sijoitusrahastodirektiivin mukaisesti ja hajauttaa omistukset asianmukaisesti.
- UCITS ETF on siis hyvä merkintä rahaston nimessä.
- Osakkeen tyyppi löytyy yleensä peräpäästä
- Kertoo rahaston “share class” -tiedosta jotain. Esimerkiksi valuutan tai tuottojen sijoitustavan.
- Valitettavasti eri liikkeellelaskijat käyttävät eroavia termejä, joten nämä eivät ole standardisoituja.
- Meitä kiinnostaa erityisesti juurikin miten rahasto sijoittaa kertyvät osingot/korot. Tässä tapauksessa tuotot sijoitetaan suoraan takaisin ETF:ään, eli rahasto on “accumulating” = (Acc).
- Muut tiedot
- ISIN-numero on tärkeä tieto. Se on yksilöivä ETF:n tunnus, joka pysyy samana kauppapaikasta riippumatta.
- Varo termejä kuten Short, 2x, 4x, double. Nämä tarkoittavat sitä, että ollaan tekemisissä vivutettujen tai short-tyyppisten ETF:ien kanssa. Aloittelevan tai pitkäaikaisia sijoituksia etsivän sijoittajan kannattaa pysyä näistä kaukana.
ETF:n profiili
Pysytään samassa iShares Core MSCI World UCITS ETF USD (Acc) esimerkissä ja aletaan tutkimaan justETF:n ETF-profiilia.
ETF:n profiilista päästään paremmin kärryille, mistä on tarkemmin kyse. Sivu näyttää tältä:
Merkitsin vihreällä kohdat, jotka meitä kiinnostaa:
ISIN-numero on siis ETF:n yksilöivä tunnistetieto. Tätä me käytämme, kun lopulta olemme ostamassa ETF:ää omasta kauppapaikastamme. Oli se sitten Degiro, oma pankki, Nordnet tai jokin muu.
Investment strategy kertoo usein lyhyesti mihin ETF sijoittaa. (Tässä tapauksessa kehittyneisiin markkinoihin 23 eri valtiossa.) Tarkemmat tarinat löytyy liitteistä, joita on yleensä kaksi: Factsheet ja KIID. Katsotaan kohta tarkemmin näitä lisää.
Fees kertoo jälleen kulut. Eli Total expense ration.
Legal structure. Varmistetaan, että ollaan tekemisessä nimenomaan ETF:n kanssa.
Strategy risk: Long on tässä sana, mitä me ollaan vailla. Short tarkoittaisi, että ETF pyrkii tekemään rahaa sen omistuksien mennessä alaspäin.
Fund currency kertoo millä valuutalla rahasto operoi.
Currency risk puolestaan kertoo, onko ETF suojannut itsensä valuuttariskiltä. Useimmiten vastaus on ei, kuten tässäkin tapauksessa kohdassa lukee “Currency unhedged”. Valuuttariski tarkoittaa sitä, että ETF:n perusvaluutan ollessa määritetty eri valuutassa, on olemassa riski, että kyseinen valuutta laskee meidän euroa vasten, vaikka se menisi esimerkiksi dollareissa ylöspäin. Yöuniaan tästä tuskin kannattaa menettää. Jos pysymme valuuttojen osalta euroissa tai dollareissa, niin hyvin menee.
Distribution policy on tärkeä. Se kertoo mitä ETF:n sisällä oleville tuotoille (osingot/korot) tehdään. Meillä on kaksi vaihtoehtoa accumulating tai distributing.
Accumulating ETF uudelleensijoittaa osinkotuotot takaisin rahastoon. Eli rahasto ei maksa osinkotuloja kauppapaikan tilillesi, vaan lisää ne suoraan rahastoon. Tämä on ainakin allekirjoittaneen mielestä se paljon parempi vaihtoehto. Koska osingot eivät pullahda ulos rahastosta, ei niistä tarvitse maksaa veroja jokaisen osingonmaksun yhteydessä. Tämä vahvistaa edelleen korkoa korolle ilmiötä ja verot maksetaan vasta ETF-osuuksia voitolla myydessä.
Distributing ETF maksaa osingot vastaavasti, kuin osinkoa maksava yritys maksaisi. Osinkotuloista pitää maksaa verot asianmukaisesti, ja jos haluat sijoittaa osinkotulot samaiseen rahastoon, niin se täytyy tehdä ihan normaalisti riippuen mitä alustaa käytät ja kaupankäyntikulut tulee toki mukaan.
Profiilisivulta löytyy lisäksi melko hyvät kaaviot, joista ETF:n arvonkehitystä voi tutkia pidemmältä aikaväliltä.
Sivulta löytyy vielä lisäksi yksi kiinnostava kohta: Mihin pörsseihin ETF on listattu. Vaikka itse ETF:n perusvaluuttana olisikin esim. USD, niin kauppaa voi silti käydä euroissa.
Alla oleva kuva näyttää, että meidän esimerkki ETF:ää löytyy melko kattavasti ympäri Eurooppaa. Itse suosin yleensä Euronextiä (Amsterdam) tai Saksan pörssejä, koska niissä liikkuu paljon rahaa ja kaupankäynti tapahtuu euroissa. Todellisuudessa vaihtoehdot jäävät tätä listaa paljon pienemmiksi, koska käyttämäsi kauppapaikka tuskin tarjoaa näitä kaikkia vaihtoehtoja.
Avaintietoesite ja factsheet
Mennään vielä yksi kerros syvemmälle. Avaintietoesite (Key Investor Information Document, KIID) on rahastokohtainen asiakirja, johon on koottu yksinkertaistettuna kaikki tärkeimmät tiedot sijoitusrahastosta. Tämä on dokumentti, joka lain mukaan pitää löytyä jokaiselta rahastolta ja noudattaa tiettyä standardia.
Toinen vielä vähän parempi dokumentti – factsheet – antaa hyvän yleiskatsauksen ETF:n sisuskaluihin. Suurin osa tiedoista löytyy jo aiemmalta profiili-sivulta, mutta tätä dokkaria silmäilemällä pääsee hyvin sisään siitä, mitä rahaston sisältä oikeasti löytyy. Jatketaan saman esimerkin parissa ja aukaistaan iShares Core MSCI World UCITS ETF February Factsheet.
Top holdings kertoo, mitkä firmat ovat isoimmat omistukset kyseisen ETF:n sisällä. Tässä esimerkissä huomataan heti, että tämän listan kärjestä löytyy valtavia jenkkifirmoja.
Sector breakdown ja geographic breakdown puolestaan kertovat mille sektoreille omistukset painottuvat ja missä yhtiöt maantieteellisesti sijaitsee.
Tässä nimenomaisessa esimerkissä nähdään, että ETF painottuu ~66 % Yhdysvaltoihin ja sektoreiden kärjessä on IT, rahoitusala, ja terveydenhuolto. Eli jos “world” ETF:llä luulee saavansa tasaisen siivun koko maailmasta Kiinaa ja Afrikkaa myöten, niin näin ei kuitenkaan ole.
Jos kaipaa vielä tarkempaa dataa ETF:n sisällöstä, niin sitä löytyy yleensä liikkeellelaskijan omilta sivuilta. Tässä tapauksessa iSharesin sivu meidän esimerkki ETF:lle löytyy täältä: https://www.ishares.com/uk/individual/en/products/251882/ishares-msci-world-ucits-etf-acc-fund
Linkki löytyy usein justetf:n sivuilta. Toinen tapa päästä jäljille, on yksinkertaisesti työntää ETF:n ISIN-numero Googleen.
Parhaat ETF-rahastot 2024
Mistäs ETF-rahastoista sitä kannattaisi lähteä liikkeellä näin herran vuonna 2024? Tutkimista ei toki tarvitse aloittaa ihan nollista. Olen listannut tähän alle suosituimpia ETF:iä, jotka voisivat sopia mielestäni hyvin kuukausisäästämiseen ja pidemmän aikavälin sijoittamiseen. Näiden ETF suosituksien pohjalta on hyvä lähteä ideoimaan omia mahdollisia hankintoja ja ETF-salkkua.
Tässäkin blogissa useaan, useaan otteeseen mainittua S&P 500 indeksiä pidetään usein “itse osakemarkkinana” ja se lieneekin se kaikkein tunnetuin indeksi. Indeksi siis seuraa ~500 suurinta jenkkiyhtiötä ja kattaa jopa 80 % koko USA:n julkisten osakeyhtiöiden markkina-arvosta. Tämän parempaa indeksiä jenkkien kokonaismarkkinan seuraamiseen ei ole.
ETF muodossa iShares tarjoaa tähän oman rahastonsa, joka seuraa kyseistä indeksiä. Kulujen suhteen liikutaan todella alhaisissa luvuissa ja tämä ETF onkin justETF:n mukaan kaikkein suosituin ETF Euroopassa.
- ISIN: IE00B5BMR087
- TER: 0,07 %
- Acc/Dis: Accumulating (osingot sijoitetaan suoraan rahastoon)
- justETF linkki
- iShares linkki
MSCI World -indeksi seuraa kehittyneitä osakemarkkinoita 23 eri maassa. Suurin painotus on jälleen Yhdysvalloissa, mutta sen lisäksi löytyy esim. Japania, Eurooppaa ja Australiaa. Eli tässä indeksissä on syytä huomioida, että nimestään huolimatta, se ei sisällä kehittyviä markkinoita. Eli esimerkiksi Kiina, Intia ja Afrikka jäävät rannalle. Myös MSCI World on sen verran kovassa käytössä oleva indeksi, että sitä käytetään usein S&P 500 rinnalla vertailuindeksinä eri instrumenttien tuottoja tutkiessa.
Indeksiä seuraava rahasto löytyy jälleen iShares tuoteperheestä:
- ISIN: IE00B4L5Y983
- TER: 0,2 %
- Acc/Dis: Accumulating
- justETF linkki
- iShares linkki
Lyxor Core STOXX Europe 600 (DR) UCITS ETF Acc
Jos olet optimistinen Euroopan tulevaisuudesta osakemarkkinoiden suhteen (allekirjoittanut ei ole), niin STOXX Europe 600 on indeksi siihen. STOXX Europe seuraa 600 suurinta eurooppalaista yhtiötä. Maantieteellisen painotuksen kärkipäässä on UK, Ranska, Sveitsi ja Saksa, mutta kyllä myös suomalaisia osakkeita on seassa ~1,5 % edestä.
Indeksiä seuraavia ETF:iä on taas muutamia, mutta tällä kertaa Lyxorin tarjoama tuote on näistä suurin ja kulut alhaisimmat:
- ISIN: LU0908500753
- TER: 0,07 %
- Acc/Dis: Accumulating
- justETF linkki
- Lyxor linkki
Kehittyville markkinoille on tietysti omat indeksinsä. Tähän tarkoitukseen se kaikkein tunnetuin indeksi on MSCI Emerging Markets. Tämä indeksi seuraa kehittyviä markkinoita ympäri maailman. Maantieteellinen pääpaino on Aasiassa Kiinan, Taiwanin ja Intian johdolla, mutta omistuksia pienemmällä painotuksella löytyy mm. Brasiliasta ja Etelä-Afrikasta.
Paras EM-indeksiä seuraava ETF on jälleen Blackrockin iShares tuoteperheessä:
- ISIN: IE00BKM4GZ66
- TER: 0,18 %
- Acc/Dis: Accumulating
- justETF linkki
- iShares linkki
Sitten mennään jo huomattavasti suppeampaan indeksiin. Nasdaq 100 -Indeksi seuraa Nasdaq teknologia -indeksin 100 suurinta yhtiötä. Tämä sisältää kaikki suurimmat jenkkipedot isoilla painotuksilla kuten Apple, Microsoft, Amazon, Tesla, Facebook ja Google. Suppeampi otanta teknologia yrityksiä tarkoittaa sitä, että indeksi on huomattavasti vähemmän hajautettu, kuin esim. MSCI World. Tiettyyn sektoriin painottuva, suppeampi indeksi tarkoittaakin heti huomattavasti suurempaa riskiä. Kertoohan sen tietysti jo indeksissä olevien yhtiöiden määräkin. 100 yhtiötä vs 1600 yhtiötä (MSCI World) on aika iso ero.
Jos uskot näiden valtavien teknojättien tulevaisuuden olevan yhtä maaginen kuin edellisen 12 vuotta, on Nasdaq 100 hyvä valinta ETF-salkkuun. Muistetaan kuitenkin, että menneisyyden tuotot eivät ikinä ole tae tulevaisuuden menestyksestä. Hyvä ETF indeksin seuraamiseen löytyy jälleen Blackrockilta:
- ISIN: IE00B53SZB19
- TER: 0,33 %
- Acc/Dis: Accumulating
- justETF linkki
- iShares linkki
Vaihtoehdot vihreään/uusiutuvaan energiaan sijoittavista ETF:istä on edelleen eurooppalaiselle sijoittajalle valitettavan suppeat. Paras vaihtoehto löytyy S&P Global Clean Energy -indeksiä seuraavasta ETF:stä. Uusiutuva energia ja siihen liittyvät innovaatiot ovat olleet melkoisessa lennossa viime vuodet ja trendi jatkunee samana myös jatkossa. Samaan hengenvetoon on kuitenkin sanottava, että vain 79 yhtiöstä koostuva indeksi, joka on tätä kirjoittaessani noussut 12 kuukaudessa 145 %, pitää sisällään melkoisesti enemmän riskiä, kuin suuremmin hajautetut indeksit.
Blackrockin iShares ETF seuraa tätä vihreää indeksiä 0,60 % vuosittaisella kululla ja osinkoja ei uudelleensijoiteta ETF:n sisälle.
- ISIN: IE00B1XNHC34
- TER: 0,65 %
- Acc/Dis: Distributing (Osingot maksetaan ulos sijoittajalle kahdesti vuodessa)
- justETF linkki
- iShares linkki
Varasijalle vihreää/uusiutuvaa energiaa himoaville ETF-sijoittajille pääsee
Lyxor New Energy (DR) UCITS ETF – Dist
0,6 % TER:illä varustettu ETF seuraa World Alternative Energy -indeksiä, jossa on 40 suurinta vihreään energiaan/teknologiaan suuntautunutta yhtiötä. Nopealla vilkaisulla tämä on hieman vähemmän heilahteleva vaihtoehto aiempaan verrattuna ja ehdottomasti tutustumisen arvoinen, jos uusiutuvaan energiaan suunnatut ETF:t kiinnostavat.
- ISIN: FR0010524777
- TER: 0,6 %
- Acc/Dis: Distributing (Osingot maksetaan ulos sijoittajalle kerran vuodessa)
- justETF linkki
- Lyxor linkki
Oman ETF-salkun rakentaminen
Okei. ETF:iä on mistä valita, mutta riippuen omista preferensseistä massa supistuu äkkiä huomattavasti. Jos tavoitteena on rakentaa pitkän aikavälin (yli 10 vuotta) ETF salkkua, niin yllä mainitut kriteerit ja esimerkit ovat hyvä lähtökohta.
Pitkän aikavälin ETF-salkusta voi tehdä todella monimutkaisen tai vähemmän monimutkaisen. Allekirjoittaneen näkemys on, että 2-3 ETF:ää riittää helposti pitkän horisontin ETF-salkun rakentamiseen.
Sijoittajana meidän täytyy kuitenkin tehdä pari valintaa.
- Miten isolla riskillä ollaan valmiita sijoittamaan?
- Miten haluamme suunnata sijoitukset maantieteellisesti?
- Onko preferenssejä eri sektoreiden suhteen?
Jos vastaukset ovat luokkaa: pienellä riskillä ja mahdollisimman isolla hajautuksella, niin ETF salkku voisi näyttää esim tältä:
- 85 % MSCI World
- 15 % MSCI Emerging Markets
Tällä kombolla saadaan hyvä kattaus kehittyneitä markkinoita suurehkolla USA-painotuksella unohtamatta kehittyvä markkinoita huomattavasti pienemmällä panostuksella. Suhdelukua voi tietysti ruuvata suuntaan tai toiseen idealla, että kehittyvät markkinat on lähtökohtaisesti se riskialttiimpi sijoituskohde, kun taas MSCI Worldillä kyyti on tasaisempaa.
Oman riskinsietokyvyn ja tulevaisuuden näkymien suhteen salkkuun voi toki heittää mukaan ihan mitä vaan. Teknologiaan lisäpainotusta Nasdaqilla, Eurooppaan STOXX 600:lla, vihreää energiaa Global Clean Energyllä jne. jne.
Mitään oikeaa vastausta ETF-salkun rakentamiseen ei tietenkään ole. Kukaan ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, vaikka kuinka väittäisi. Eikä tiedä KaljuKookaan. Se, että laittaako jokaisen ylimääräisen pennin S&P 500:seen vai pilkkoo omistukset 20 eri osaan on jokaisen oma päätös. Allekirjoittaneen ETF-suositukset on kuitenkin lähteä liikkeelle ihan muutamasta matalakuluisesta, suurta indeksiä seuraavasta ETF:stä.
ETF Backtester
Yksi kiva työkalu ETF-salkun rakentamisen avuksi on https://backtest.curvo.eu/
Työkalulla voi rakentaa omia ETF salkkuja halutuilla ETF-painotuksilla ja tutkia miten kyseinen salkku olisi menestynyt X-vuosia takaperin. Etusivun “Add portfolio” -napin kautta voit luoda omia ETF-salkkuja halutuilla omistuksilla ja tutkia niiden menestystä valitulla aikavälillä ja sijoitusmäärillä. Backtester ottaa huomioon ETF:n kulut ja siihen voi lisäksi syöttää myös kaupankäyntikulut.
Tämän linkin takaa löytyy muutamia valmiita ETF-salkkuja esimerkillä, joissa sijoittaminen on aloitettu IT-kuplan huipulla 500 € kuukausittaisilla lisäyksillä.
Kuvan esimerkistä nähdään, että pelkkä S&P500 on hakannut muut esimerkkisalkut 2000-luvulla melko selkeästi, mutta se ei tietenkään tarkoita, että näin tapahtuisi myös seuraavat 20 vuotta.
Backtester on kiva työkalu historiallisten tuottojen simulointiin ja siitä voi olla apua sinunkin salkun muodostuksessa. Sivulta löytyy myös muita jännittäviä tietoja kokoamastasi salkusta kuten Sharpen luku, jos se sattuu kiinnostamaan.
Yhteenveto
Matalakuluiset, indeksiä seuraavat ETF:t ovat 2000-luvun sijoittajalle loistava instrumentti. Enää ei tarvitse maksaa pukuun pukeutuneelle – indeksille häviävälle – rahastonhoitajalle 1,5 % vuodessa, vaan voimme sijoittaa hajautetusti ympäri palloa hyvin pienillä kuluilla.
Valitettavasti taikapilleriä ei kuitenkaan ETF-maailmastakaan löydy, eikä mikään ratkaisu ole 100 % varma. Lopulliset päätökset on jokaisen sijoittajan tehtävä itse ja niihin päätöksiin vaikuttavat mm. sijoittajan ikä, taloudellinen tilanne, riskinsietokyky, maailmankuva jne. Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole julistaa sinulle “absoluuttisesti parasta” ETF-salkkua (koska sellaista ei ole olemassa), vaan tarjota sinulle työkaluja, suosituksia ja ideoita oman salkun kokoamiseen.
Matalakuluiset ETF:t ovat yksi tärkeä työkalu sijoittajan työkalupakissa. Osalla sijoittajista koko sijoitusstrategia voi koostua pelkästään ETF:istä, ja toisilla se on vain osa kokonaisuutta. Allekirjoittaneen mielestä indeksejä seuraavat ETF:t ovat uskomattoman kätevä tapa seurata osakemarkkinoita laajalla hajautuksella ilman, että osakkeiden poimintaan tarvitsee itse käyttää tuhansia tunteja. Passiiviselle sijoittajalle puhtaasti pariin ETF:ään perustuva portfolio ei ole ollenkaan huono ajatus ja sillä voi saavuttaa todella hyviä tuloksia.
Kurkkaa allekirjoittaneen suosikkivälittäjät täältä. DEGIRO on erittäin hyvä vaihtoehto alhaisine kustannuksineen, niin osake-, kuin ETF-sijoittamiseen. Suosittelen tutustumaan DEGIROON tarkemmin lukemalla jutun: DEGIRO kokemuksia.
Uusi lukija
Hoi uusi lukija! Päädyitkö sivuilleni sattumalta ja ihmettelet mistä on oikein kyse? Lähde KaljuKoon matkaan tavoittelemaan taloudellista vapautta ja aloita lukeminen ensimmäisestä kirjoituksesta äläkä jätä opiskeluasi vain parhaisiin ETF-rahastoihin. Kaikki julkaisuni löytyvät aikajärjestyksessä blogikirjaston puolelta.
