Jos olet lukenut aiemmat kirjoitukseni, niin olet jo jokseenkin kärryillä mistä täällä on oikein kyse: Taloudellinen vapaus on neljän yksinkertaisen askeleen päässä. Suosittelen lukemaan aiemmat julkaisut läpi, jos et ole niin vielä tehnyt. Tänään aletaan laittamaan lukuja paperille ja pohditaan miltä taloudellinen vapaus voisi rahamäärältään näyttää. Kuinka paljon säästöjä on tarpeeksi?
Mitä työelämästä poisjääminen vaatii?
Jos masentuminen kiinnostaa, niin vilkaiseppa mitä eläkeikälaskuri sinulle tällä hetkellä näyttää. Tuota rajapyykkiä hilataan eteenpäin jatkuvasti, joten tuohonkaan lukuun ei ole luottamista, jos olet syntynyt vuoden -65 jälkeen.
Eläköityminen omin ehdoin ennen 60:tta ikävuotta nähdään käytännössä mahdottomana, jos uutisotsikoita ja naapureita on uskominen. Nähdään, että varhaiseen työelämästä poistumiseen tarvitaan “pesämuna”, jonka täytyisi olla miljoonia, ja sen säästäminen on täysin tekemätön paikka. Varsinkin jos näiden uutisten kommenttiosioon siirtyy, niin viesti on selkeä: “Eläkkeelle pääseminen ennen ikävuotta 60 ei ole mitenkään päin mahdollista.”
Alla suosituimpia kommenteja Ilta-Sanomien julkaisemassa jutussa aikaisesta eläkkeestä.
Ilta-Sanomien kommentiosio tiivistää itseasiassa todella hienosti keskiverto rahajästin ajatukset varhaisesta eläkkeestä. Osa ei usko sen olevan mahdollista ja pitää ajatusta vain kaukaisena unelmana. Sitten meillä on osasto, joka kuuntelee tarinaa säästämisestä ja tulee siihen lopputulokseen, että se ei edes olisi mitään elämää. Kannattaa mieluummin hankkia hyvä auto….
KaljuKoo on tästä luonnollisesti täysin eri mieltä.
Kaljun Kapitalistin “eläke” tarkoittaa vapautta
Puhutaan vielä hetki “eläköitymisestä” ja siitä, mitä se KaljuKoolle tarkoittaa. Kun puhun kirjoituksissani “eläkkeelle jäämisestä”, niin se tarkoittaa täsmälleen samaa asiaa, kuin “taloudellinen vapaus”. Kun taloudellinen vapaus on saavutettu, niin minulla on mahdollisuus jättäytyä työelämästä pois. Mikään ei estä jonkinmoisen työpaikan säilyttämistä, 2-päiväisen työviikon tekemistä tai esimerkiksi yrityksen pyörittämistä. En usko, että itse pystyn ikinä täysin toimettomaksi jäämään, mutta mahdollisuus siihen olisi aika siistiä.
Pointti on siinä, että tämän pisteen saavutettua, voimme valita mihin aikamme käytämme. Se onkin monelle meistä täysin hullu ajatus, ettei vuodessa enää tarvitsisikaan tehdä 1800 tuntia töitä. Töissä käyminen on upotettu todella syvälle meihin, ja sitä alkaa herkästi miettimään, että mitäs minä sitten tekisin, jos en käy töissä? Tähän kysymykseen palataan myöhemmissä kirjoituksissa, mutta nyt paneudutaan “varhaiseläkkeen” konkreettisiin vaatimuksiin.
Neljän prosentin sääntö
Ajatus aikaisesta eläköitymisestä on kiinnostanut aikojen saatossa monia ja se iso kysymys on tietenkin se, että paljonko sitä pääomaa oikein tarvitaan. Onneksemme tätä(kin) aihetta on monet minua viisaammat kaverit tutkineet jo aikaa sitten. Trinity study (tai “neljän prosentin sääntö”) on kolmen professorin julkaisema läpyskä, jossa tutkittiin juurikin aikaisen eläköitymisen mallia. Finanssialan professorit halusivat kuumeisesti vastauksen kysymykseen: “Mikä on eläkesalkun turvallinen nostotahti tilanteessa, jossa eläketili koostuu sijoituksista (eli tilin arvo suurenee/pienenee markkinoiden mukana epäsäännöllisesti)?”.
Proffat tulivat siihen päätelmään (ilmeisesti melko suoraan William Bengenin vuonna 1994 tekemän tutkimuksen pohjalta), että 4 % riittää: Jos eläköitymisestä haikaileva henkilö pystyy elämään yhden vuoden, 4 prosentin eläkesalkusta nostetulla summalla, niin sillä elelee 30 vuotta onnellisesti ilman vararikkoa. Eli eläkesalkussa (joka tutkimuksessa sisälsi 50/50 osakkeita + joukkolainakirjoja) pitäisi olla säästettynä sellainen summa rahaa, josta neljän prosentin osuus riittää sinun elämäntyylin ylläpitämiseen yhden vuoden ajaksi. Jos sinulla palaa vuodessa 50 000 €, niin eläkesalkkuun pitäisi saada Trinityn professoreiden mukaan:
50 000 / 0,04 = 1 250 000 €
Laskukaava siis on: Vuosimenot / nostotahti = Eläkesalkun suuruus
Tai vielä vähän yksinkertaisemmin: Vuosimenot * 25
Kuulen kihinän ja näppäimistön hakkaamisen tänne asti, joten yritän vastata huoliisi etupalloon:
- “Eihän tämä voi pitää paikkaansa! Tilanteet ja ajat muuttuvat jatkuvasti, eikä tällainen malli voi toimia millä tahansa ajanjaksolla”
- “Mitä jos osakkeet tulevat vuodessa alas 50 %?”
- “Entäs inflaatio? Mitä jos Netflix maksaa 20 vuoden päästä 250 € kuukaudessa?”
- “Nämä ovat jenkkimalleja. Ei toimi Suomessa!”
Herra Bengenin ja Trinityn profeettojen tekemä analyysi on itseasiassa erittäin konservatiivinen ja KaljuKoon näkemyksen mukaan siinä on jopa ilmaa. Tässä muutamia nostoja tutkimuksen konservatiivisuudesta:
- Inflaatio on otettu huomioon (nostotahti kasvaa inflaation mukana vuosittain).
- Mallissa ei oleteta sinun saavan ensimmäistäkään “ylimääräistä dollaria”, jeniä tai euroa. Eli se ei sisällä:
- mitään sosiaalitukia, etuuksia tai eläkkeitä
- mitään passiivisia tulonlähteitä
- mitään oman yrityksen, osa-aikahomman, sivubisneksen tai perinnön kautta saatuja tuloja
- Malli myös olettaa, että eläkkeelle jäänyt ei muuta kulutuskäyttäytymistään missään tilanteessa, vaan jatkaa samalla tahdilla hamaan loppuun saakka.
- 4 prosentin rajapyykkiin on päädytty nimenomaan huonoimpien mahdollisten skenaarioiden pohjalta. Eli mallia on testattu takaperin alkamaan milloin mistäkin vuodesta, ja huonoimpana mahdollisena aloitushetkenäkin 4 % olisi riittänyt. Itse asiassa suurimmassa osassa tapauksista eläkeläiselle olisi jäänyt salkkuun yli tuplasti euroja 30 vuoden jälkeen, kuin aloittaessa!
Tulevaisuus on toki aina tuntematon, eikä menneet tapahtumat ole tae siitä, mitä jatkossa tapahtuu. Mutta tämä tiedon mukaan siinä se on. Vuoden menot kerrottuna 25:llä. Se on sinun lukusi.
Taloudellinen vapaus ei vaadi (välttämättä) miljoonia
Monet ammattilaiset vetävät takamuksestaan lukuja kaikkea 100 000 ja miljoonien väliltä, arvaillessaan paljonko eläkettä varten tulisi oikein säästää. Todellisuus kuitenkin riippuu ennen kaikkea kulutuksesta, kuten 4 prosentin sääntö meitä juuri opetti. Niin kuin Robert Kiyosaki tuossa taannoin hienosti twiittasi (vapaasti käännettynä):
“Rikkaus ja vauraus ei ole sama asia. Rikkaus mitataan dollareissa ja vauraus mitataan ajassa. Moni ajattelee, että 1 000 000 $ tarkoittaa rikkautta, mutta jos kuukausittaiset menot ovat 100 000 $, niin ilman tuloja tili on tyhjä alle vuodessa. Kuinka pitkään sinä selviäisit ilman työntekoa? Se on vaurautta. Vauraus on paljon tärkeämpää, kuin rikkaus.”
Jos olet vielä mukana ja neljän prosentin sääntö kuulostaa uskottavalta, niin otetaan se seuraavaksi mukaan osaksi taloudellisen vapauden reseptiä. Kuten aikaisemmin huomattiin, tutkimusten mukaan näyttäisi vahvasti siltä, että pahimmassakin mahdollisessa skenaariossa neljän prosentin sääntö toimii oikein hienosti. Tarkkasilmäisenä mahdollisesti huomasit, että tutkimuksessa puhuttiin 30 vuodesta. KaljuKoon alustava suunnitelma kuitenkin puhuu taloudellisen vapauden saavuttamisesta alle 50-vuotiaana. Ja kun otetaan huomioon KaljuKoon uskomattoman terveelliset elämäntavat ja huippu-urheilijaa vastaava peruskunto, oletan terveitä elinvuosia olevan yhteensä noin 112. Pitkällä matikalla laskettaessa, pitäisi neljän prosentin mallin siis selviytyä 62:sta vuodesta.
Meidän onneksi neljän prosentin sääntö menestyy oikein hyvin pitkälläkin aikavälillä. Itseasiassa 30 vuoden paremmalle puolelle mentäessä, ajalla ei ole juuri minkäänlaista vaikutusta mallin toimivuuteen. Samalla mallilla päästäisiin pienellä viilauksilla teoriassa äärettömiin, ja tämä kaikki ennen KaljuKoon pelikirjaa, turvapuskureita tai mitään passiivisia tulonlähteitä.
Vuoden menot kerrottuna 25:llä. Se riittää.
Kaljun Kapitalistin 4 %
Neljän prosentin täytyy riittää, kun seurataan KaljuKoon reseptiä. Riippuen siitä miten hyvin taloudellisen riippumattomuuden taikinan on saanut kohoamaan, ei ole mitenkään mahdoton ajatus, etteikö jopa 5 % nostotahti olisi mahdollinen (jolloin laskukaava on vuosimenot * 20). Kurkataanpa numeroita esimerkin kautta.
KaljuKoon elämiseen meni vuonna 2019 rapiat 21 000 €. Tuohon sisältyy kaikki menot, jotka ei olleet sijoittamista. Siinä on mukana mm. asuntolainan lyhennykset jokaiselta kuukaudelta, Etelä-Eurooppaan tehty reilun viikon lomamatka, jokainen olut ja ruoka-annos jne. En ole täysin tyytyväinen viime vuoden säästämissuoritukseen, mutta ei mennä siihen nyt.
Eli jos täysin vastaava elämäntyyli riittää minulle myös tulevaisuudessa, niin nyt osaamme laskea eläkesalkun tarvittavan koon. 21 000 x 25 = 525 000 €. Kuulostaako mahdottomalta? KaljuKoon mielestä helppo homma.
Hienoa, nyt meillä on karkea tavoite! Ja heti kärkeen mainittakoon, että minulla ei tällä hetkellä ole mitään tarkkaa euromäärää, milloin ites olisin “valmis”. Neljän prosentin sääntö antaa kuitenkin loistavan hehtaariarvion siitä, minkälaisista summista oikein puhutaan. Kun tämä yhdistetään aiemmin läpi käytyyn säästämisajatteluun, niin voimme alkaa pohtimaan kauanko tuon summan säästämisessä kestäisi.
Palataan korkoa korolle laskuurin: Pysytään siinä ajatuksessa, että passiivisella rahastosijoittamisella saadaan kotiin 7 % korkoa vuosittain. Otetaan tavoitteeksi, että 20 vuoden päästä KaljuKoolla on kasassa 525 000 €. Tämä tarkoittaisi ilman minkäänlaista alkupääomaa noin 1000 € kuukausittaista säästämistä. Kuulostaa kovalta, mutta ehdottomasti toteutettavissa. Kun tähän yhdistetään KaljuKoon resepti, niin tuohon kuukausitahtiin pääseminen ei ole todellakaan mahdotonta. Lisäksi todellinen eläkesalkun koko voi olla huomattavasti kevyempikin, kun mahdolliset sivutulot ja muu omaisuus otetaan huomioon.
Tein varojen riittämiseen (tai riittämättömyyteen) laskurin, jonka löydät täältä: pois työelämästä laskuri. Tällä työkalulla pystyt syöttämään sisään tilanteeseesi sopivat lukusi ja laskuri heittää arvion siitä, kuinka pitkälle rahasi riittäisivät. Voit käyttää työkalua niin eläkesuunnitelmien pohtimiseen tai yleisesti säästöjen/sijoitussalkun riittävyyteen.
Alla kuva laskuriin syötetyistä arvoista yläpuolella mainitun esimerkin mukaan + todella konservatiivinen arvio 200 € lisätuloista kuukaudessa (simuloimaan eläkettä, sosiaalitukea, käytettyjen sukkien myyntiä tai muita passiivisia tuloja).
Taloudellinen vapaus ei ole utopiaa
Ilta-Sanomien kommenttiosion ankeuttajista viis. Taloudellinen riippumattomuus 50-vuotiaana ja “varhainen eläköityminen” on erittäin toteutettavissa oleva unelma, jos sellaiseen pyrkii. Se ei ole myytti, utopiaa tai vaadi vuosikymmenien kituuttamista. Toki se vaatii työtä ja paneutumista, mikä voi tuntua alussa ylivoimaiselta, mutta ei tehtävä ole suinkaan niin mahdoton, kuin se saattaa alkuun tuntua.
KaljuKoon klubiin mahtuu vielä mukaan, joten iske sivu suosikkeihin, seuraa KaljuKoota twitterissä ja tutustu muihin kirjoituksiin blogikirjastossa tai aloita menojen karsiminen jo tänään kilpailuttamalla peruspalvelusi.
Toivoa on myös ankeuttajien seassa:
Uusi lukija
Hoi uusi lukija! Päädyitkö sivuilleni sattumalta ja ihmettelet mistä on oikein kyse? Lähde KaljuKoon matkaan tavoittelemaan taloudellista vapautta ja aloita blogin lukeminen ensimmäisestä kirjoituksesta. Jos tavoitteesi on esim. taloudellinen riippumattomuus 50-vuotiaana, niin työkaluja siihen ja moneen muuhun juttuun löytyy aikajärjestyksessä blogikirjaston puolelta. Tervetuloa klubiin!