Rahastot aloittelijalle

Palataanpas sijoittamiseen. Sijoittamisen alkeet -kirjoituksessa sivuttiin termejä kuten rahasto, ETF, indeksirahasto, indeksiosuusrahasto, S&P 500, osakeindeksi, passiivinen rahasto jne. Luettuasi tämän kirjoituksen, olet toivon mukaan paljon paremmin perillä siitä, mistä rahastoissa on oikeasti kyse. Eli seuraavaksi perehdytään yhdessä siihen, mitä rahastosijoittaminen tai ”ETF-sijoittaminen” ylipäätään on, miten erityyppiset rahastot eroavat toisistaan ja mihin rahastoihin aloittelevan sijoittajan kannattaa mahdollisesti keskittyä. Paljon juttua siis tiedossa.

Miten rahasto toimii?

Ennen kuin liitetään tähän sanaan yhtään erikoisempaa etuliitettä, käydään läpi mitä sijoitusrahasto oikein tarkoittaa. Sijoitusrahasto on yksinkertaisuudessaan ämpäri, jossa on paljon erilaista tavaraa riippuen rahaston tyypistä. Ämpärissä voi olla esimerkiksi osakkeita, joukkolainoja, hyödykkeitä ja näiden erilaisia iloisia sekoituksia. 

Tämä on siistiä siksi, että sijoittaja voi pistää roponsa yhteen ämpäriin ja olla kerralla mukana jopa sadoissa hyvin hajautetuissa sijoituskohteissa todella pienellä vaivalla. Jos haluat vaikka omistaa mahdollisimman ison siivun Kiinan osakemarkkinoista, niin rahastoilla homma on tehtävissä paljon mukavammin, kuin jos alkaisit itse tekemään merkintöjä (=ostamaan) satoja kiinalaisia osakkeita eri yhtiöiltä.

Toinen tärkeä pointti on, että rahastoämpärin sisältöä ylläpitää sinun puolestasi aina joku muu. Se miten aktiivista tuo touhu on, ja kuka sitä ylläpitää, riippuu rahaston tyypistä. Ylläpidon “aktiivisuudella” on myös selkeä vaikutus rahaston juokseviin kuluihin. Näistä kohta lisää.

Sijoitusrahasto on siis kokoelma eri sijoituskohteita, jotka on koottu yhteen sankoon. Sijoituskohteita voi ämpärissä olla muutamia, järjetön määrä tai kaikkea siltä väliltä. Lähdetään purkamaan tätä vyyhtiä tarkemmin tutustumalla eri rahastotyyppeihin, eli siihen mitä ne ovat syöneet ja miten ne toimivat.

Miten sijoitusrahasto toimii

Sijoitusrahasto

Sijoitusrahasto (eng. mutual fund) ilman sen kummempia liitteitä on sellainen ämpäri, joka ei ole listattuna pörssiin. Eli sijoittaja ei voi ostaa suoraan rahaston osuuksia pörssistä, vaan hänen täytyy “merkitä” (eli ostaa) rahasto-osuudet rahastoyhtiöltä. 

Sijoitusrahaston sisällön määrittää salkunhoitaja (tai tiimi). Jokaisella rahastolla on siis oma silinteripäinen finanssialan asiantuntija, jonka kultainen kosketus pitää rahaston sisällön linjassaan ja uskomattoman tuottoisana (toimituksen huomio: edellinen lause sisältää ripauksen sarkasmia). Salkunhoitajan homma on siis tehdä arviointeja ja analyysejä rahaston sisällä tapahtuvista ostoista/myynneistä. Salkunhoitaja ei toki yleensä saa tehdä ihan mitä haluaa, vaan rahastoilla on varsin tarkkaan määritetyt arvot joiden puitteissa toimitaan. Esimerkiksi yhdistelmärahastolle (= sankko sisältää monen näköistä arvopaperia) on usein määritetty maksimiarvot, jotka säätelevät missä suhteessa rahasto sisältää osakkeita, lainoja ja valuuttoja.

Kaikkein tutuin esimerkki näistä sijoitusrahastoista on meidän rakkaiden pankkien tarjoamat rahastot. Jos kävelet pankkiisi ja kerrot aloittavasi sijoittamisen, niin heti ensimmäisenä sinulle tarjotaan varmasti heidän omia rahastojaan. Ainakin OP:lla, Danskella, Säästöpankilla ja Nordealla on ihan omat rahastonsa, joiden suuntaan pankin asiakkaat ilolla suunnataan. 

Usein nämä yhdistelmärahastot on nimetty riskiprofiiliensa mukaan. Puhutaan esim. “rohkeasta”, “maltillisesta”, “säästäjästä”, “varovaisesta”. Nimien takaa täytyykin vähän kaivaa mitä sankossa on oikeasti sisällä. Palataan näihin esimerkkien kanssa tulevaisuudessa, kun katsotaan tarkemmin rahaston valitsemis-prosessia.

Rahastoissa voi siis olla sisällä vähän ja vaikka mitä. Käytännössä rahastot voidaan kuitenkin jakaa karkeasti näihin kategorioihin:

  • Korkorahasto
  • Osakerahasto
  • Yhdistelmärahasto
  • Muu tilpehööri

Korkorahasto

Korkorahasto on se tuote, jota mainostetaan yleensä pienimmän riskin vaihtoehtona. Korkorahasto sijoittaa siis korkotuotteisiin, jotka ovat yleisesti joukkolainoja (bond). Ei mennä nyt joukkovelkakirjalainoihin – eli bondeihin – tässä kirjoituksessa yhtään sen syvemmälle, mutta hyvin yksinkertaisesti: Kyseessä on kirjaimellisesti laina, jonka yhtiö – (tai joku muu taho kuten valtio) eli liikkeellelaskija – on “yleisöltä” ottanut. Liikkeellelaskija lupaa maksaa lainalleen koko lainan ajan tiettyä ennalta määrättyä korkoa, ja toki koko lainatun summan takaisin eräpäivän koittaessa.

Joukkolainat ovat sijoituskohteena varsin stabiili vaihtoehto, sillä korkojen ollessa tiedossa tulovirta on helposti ennustettavissa. Riskiäkin saa toki aikaiseksi myös joukkolainoilla, jos alkaa ostamaan korkean tuoton (eng. high yield) lainoja tai puhdasta roskaa (junk bond). Lainan korko on yleensä sitä suurempi, mitä vaikeammalta liikkeellelaskijan maksukyky näyttää. Jos Pentin Perävaunukorjaamo ottaa 30 miljoonaa euroa lainaa ja lupaa maksaa kaiken korkoineen 5 vuoden sisällä takaisin, vaikka edelliset lainat puskee päälle, on korkojen syytä olla melkoisen korkeat, koska Pentin takaisinmaksukyky on kaikkea muuta kuin itsestäänselvää. Esimerkiksi Saksan valtion takaisinmaksukyky on puolestaan spektrillä aivan toisessa laidassa ja korot tästä syystä alhaisemmat.

Korkorahasto siis sisältää suuren nipun näitä eri suuruisia ja pituisia lainojen velkakirjoja, joiden koroista muodostuu rahaston tuotto. Korkorahasto on huomattavasti osakerahastoa vakaampi sijoituskohde, ja tästä syystä eläkeiän lähestyessä joukkolainat nähdäänkin yleisesti turvallisempana kolona rahoille. Katsotaan josko innostun kirjoittamaan joukkolainoista ihan oman kirjoituksensa johonkin väliin. Tuskin ihan heti.

Osakerahasto

Sitten osakerahasto. Ei tarvitse kovin nokkela olla, että keksii mistä tässä on kyse. Tällä kertaa ämpärissä on nimensä mukaisesti velkakirjojen sijaan yhtiöiden osakkeita. Rahastot ovat jaettu esimerkiksi maantieteellisen sijainnin, toimialan tai yhtiöiden koon mukaan. Mitä laajemmin osakerahasto on hajautettu, sitä pienempi riski (ja tuotto-odotus) siinä piilee. Esimerkiksi kullankaivaja yhtiöiden osakkeista koostuvan ämpärin riski on pienen hajautuksen takia huomattavasti korkeampi, kuin vaikka koko Euroopan osakemarkkinaa seuraavaan rahaston. 

Osakerahastoissa on osakkeita.

Yhdistelmärahasto

Yhdistelmärahastossa on sekä joukkolainoja, että osakkeita. Joskus sekaan on heitetty vielä ripaus esimerkiksi valuuttoja mausteeksi. Osakkeiden ja lainojen suhde määrittelee miten kovalla riskillä pelataan: Suurempi osuus osakkeita = suurempi riski.

Yhdistelmärahastot yhdistelee.

Muut rahastotyypit

Toki näihin rahastoihin voi työntää paljon muutakin. Rahasto voi olla erikoistunut esimerkiksi johonkin hyödykkeisiin/raaka-aineisiin ja niiden johdannaisiin, kuten kultaan, öljyyn, uraaniin jne. 

Rahastot voivat myös olla vivutettuja reilulla kädellä. Eli mitä ikinä vipurahasto seuraakaan, niin se yrittää seurata alla olevan sijoituskohteen arvoa esim. kolminkertaisena. Näiden rahastojen nimissä yleensä viilettää eri kertoimia kuten 2x ja 3x. 

Vipurahastoissa on täten tietysti suuremmat tuotot ja suuremmat tappiot. Näistä kannattaa aloittelijan pysyä kaukana, sillä näissä on helppo polttaa näppinsä ja rahansa. Vipurahastoihin tullaan palaamaan tarkemmin myöhemmissä kirjoituksissa.

Hedgerahastot ovat isojen tyttöjen ja poikien juttu. Hedgerahasto pyrkii tekemään rahaa jokaisessa markkinatilanteessa (loputtomalla velkavivulla), vaikka markkinoiden suunta olisi alaspäin. Hedgerahaston hiekkalaatikolle pääsee leikkimään yleensä vain todella isolla pääomalla (puhutaan yleensä vähintäänkin sadoista tuhansista tai miljoonista), joten tämä ei tule KaljuKoolle olemaan ajankohtainen vielä pitkään aikaan – tuskin ikinä. Ei näistä tässä sen enempää.

ETF-Rahasto

No mikä on ETF-rahasto? ETF (exchange traded fund), eli pörssinoteerattu rahasto on sijoitusrahasto, jolla voidaan käydä kauppaa arvopaperipörssissä. Eli yllä listatut rahastotyypit voivat olla yhtälailla pörssinoteerattuja = ETF-rahastoja. ETF:t kiinnostavatkin meitä kovasti, koska kaupankäynti niillä on varsin vaivatonta. Väliin ei tarvita erillisiä rahastoyhtiöitä tai pankkeja pakkaa sotkemaan: ETF:iä voi ostaa ja myydä koko pörssin aukioloajan ajan (siinä missä “normaalien” sijoitusrahastojen kaupanteko tapahtuu tyypillisesti kerran tai kahdesti päivässä rahastoyhtiön kautta). ETF kaupankäynti tapahtuu siis aivan vastaavasti, kuin osakekauppakin. ETF:t on kivoja.

Aktiivinen ETF

Aktiivinen ETF-rahasto on hyvin samantyylinen otus, kun yllä mainitut rahastot (mutual fund) siinä hengessä, että niilläkin on oma salkunhoitaja (tai tiimi). Eli aktiivinen ETF-rahasto on rahasto omalla salkunhoitajalla, mutta rahastolla voidaan käydä kauppaa pörssissä osakkeiden tapaan. 

Aktiivinen ETF-rahasto on siis hyvin samanlainen, kun rahastoyhtiön kautta pyöriteltävä mutual fund.

Passiivinen ETF

No sitten. Passiivinen ETF-rahasto on se oikeasti mielenkiintoinen sijoituskohde. Miksi?

Passiivinen ETF-rahasto on nimensä mukaisesti passiivinen. Passiivinen tarkoittaa, että erilliselle silinterihattuiselle salkunhoitajalle ei ole tässä rahastossa tarvetta. Aktiivisen arvopapereiden valitsemisen sijaan, rahasto seuraa tarkkaan jotain tiettyä indeksiä (yleensä osakeindeksiä*), kuten tässäkin blogissa useasti viitattua jenkkien S&P 500 -indeksiä

Passiivinen ETF-rahasto, joka seuraa osakeindeksiä, on nimeltään indeksiosuusrahasto.

Indeksiosuusrahasto on siisti siksi, että ilman salkunhoitajaa, passiivisen rahaston kulut tippuvat huomattavasti. Tähän kun yhdistetään se, että indeksiä seuraavat ETF:t pärjäävät yleensä aivan yhtä hyvin, kun aktiivisen salkunhoitajan ylläpitämät rahastot, niin aletaan puhumaan kiinnostavasta sijoituskohteesta. Indeksiosuusrahastot ovatkin KaljuKoon ykkösvalinta säännölliseen kuukausisijoittamiseen alhaisten kulujensa vuoksi. Jos rahastosijoittaminen on sinulle täysin uutta, niin aloittelijana perehtyisin ihan ensimmäisenä indeksiosuusrahastoihin.

*Osakeindeksi tarkoittaa sijoituskohdetta, joka sisältää tietyn joukon arvopapereita, mistä muodostuu oma ämpärinsä. Osakeindeksi on aina ennalta määritelty ja seuraa tiettyjä sääntöjä, miten indeksin arvopaperiosuudet jakautuvat. Yleensä arvopaperijakauma osakeindeksin sisällä on painotettu osakkeiden markkina-arvon mukaan (Eli esimerkiksi S&P 500 indeksi on painotettu markkina-arvon mukaan: Googlella on paljon isompi painoarvo indeksissä, kuin jollain huomattavasti pienemmällä yhtiöllä). Muitakin painotuskeinoja löytyy, kuten tasapainotettu indeksi. Näistä lisää esim wikipediassa. Sijoittaja.fi in tehnyt myös varsin hyvän kirjoituksen indekseistä.

Sijoitusrahasto vai ETF-rahasto

Huh huh, otetaanpas välitiivistys. Sijoitusrahaston (mutual fund) ja ETF-rahaston (pörssinoteerattu rahasto) välillä ei siis lopulta ole kovin kummoista eroa sijoittajan kannalta. Molemmat rahastot sijoittavat tietyn kaavan mukaan johonkin hajautettuun arvopaperiämpäriin, jota ostamalla sijoittaja pystyy hajauttamaan oman sijoituksensa. 

Tiivistetäänpä vielä mutual fundin ja ETF-rahaston erot.

Sijoitusrahaston ja ETF-rahaston erot

  • ETF-rahaston osuuden voi ostaa ja myydä pörssistä osakkeen tapaan aina pörssin ollessa auki. Sijoitusrahastossa tämä homma täytyy tehdä rahoitusyhtiön kautta, milloin merkinnät tapahtuu yleensä kerran päivässä.
  • Sijoitusrahastolla ja aktiivisella ETF-rahastolla on oma salkunhoitajansa. Passiivinen ETF-rahasto puolestaan seuraa yleensä tiettyä indeksiä, eikä rahasto tarvitse omaa salkunhoitajaa. 
  • ETF-rahasto on juoksevilta kuluiltaan yleensä halvempi vaihtoehto.
Eri rahastotyypit infograafissa

Rahastojen kulut

Rahastoihin sijoittaminen ei toki ilmaista leikkiä ole. Hyvää hyvyyttään rahastot eivät tietenkään pyöri, vaan niilläkin pyritään tekemään rahaa. Tästä nimenomaisesta syystä rahastoilla on taustalla aina jonkinlaiset kulut, joilla rahastonhoitajat tekevät rahansa. Kulut ovatkin aivan ensiarvoisen isossa roolissa rahastosijoittamisessa. Tutkitaan kuluja tarkemmalla siivilällä, kun päästään kirjoitukseen, jossa alamme oikeasti valkkaamaan rahastoja omaan salkkuun, mutta otetaan tähän lyhyt oppimäärä.

Kaupankäyntikulut

Kaupankäyntikulut (tai merkintäpalkkio ja lunastuspalkkio) on kertaluonteinen kulu, joka tapahtuu ostettaessa ja myytäessä jotain. Kaupankäyntikulut vaihtelevat välittäjäkohtaisesti ja skaala on yleensä 0 – 3 % luokkaa per tapahtuma ja mukana on yleensä myös minimi kustannus (esim. 1,5 % merkintäpalkkio, mutta minimissään vähintään 8 €). Kaupankäyntikuluissa on suuria vaihteluita välittäjästä riippuen, joten nämäkin kulut kannattaa tiedostaa ja selvittää sijoituksia tehdessä. 

Pankit saattavat tarjota omia rahastojaan jopa 0 % merkintä/lunastuspalkkiolla, mikä voi olla hyvinkin järkevä diili, jos sijoituksia tekee pienillä summilla. Näissäkin tapauksessa tulee huomioida pitkällä tähtäimellä se tärkeämpi kulu: rahaston juoksevat kulut.

Juoksevat kulut

Rahastoilla on käytännössä aina juoksevia kuluja, jotka vähennetään rahasto-osuuksistasi. Jotain poikkeuksia toki on, kuten Nordnetin tarjoamat rahastot, mutta täysin ilmaiseksi niitäkään ei voi ostaa kaupankäyntikulujen vuoksi. Rahastoyhtiön hallinnointipalkkio on rahastoyhtiön saama kiinteä korvaus mm. analyysien, sijoitustoiminnan, raportoinnin ja arvonlaskennan kustannuksista. 

Hallinnointipalkkio ilmoitetaan yleisesti prosentteina vuodessa, mikä tarkoittaa rahaston vuosittaista kulua. Hallinnointipalkkio vaihtelee aina rahastokohtaisesti. Itse hallinnointipalkkio kuitenkin lasketaan päivittäin. Rahasto-osuuden arvosta vähennetään päivittäin 1/365 hallinnointipalkkiosta. Eli jos rahaston vuotuinen hallinnointipalkkio on vaikka 1 %, tämä tarkoittaa, että rahaston arvosta vähennetään päivittäin 1/365 hallinnointipalkkiosta eli 0,0027 %.

Hallinnointipalkkion sijaan meidän kuitenkin kannattaa tuijottaa rahaston juoksevia kuluja (tai kokonaiskuluja), jotka sisältävät hallinnointipalkkion lisäksi muutkin “piilossa olevat” kulut. Rahastoesitteistä tämä löytyy yleensä termillä TER (Total Expense Ratio), joka kertoo rahaston todelliset vuosikulut. 

 

Eli kuluja tutkiessa tuijotetaan aina kokonaiskuluja (TER) hallinnointikulujen sijaan, koska TER sisältää kaikki hallinnointikulut + muut “piilokulut”. Ero näiden kahden välillä voi olla huomattavan suuri, joten ole tarkkana, että katsot oikeaa lukua!

Kuluilla on valtava merkitys

Esimerkiksi 1,5 % vuosittainen juokseva kulu voi kuulostaa pieneltä, mutta sillä on todellisuudessa aivan valtava merkitys. Tämä selviää helposti alla olevan esimerkin kautta.

Oletetaan, että sijoittaja laittaa 10 000 € könttäsumman rahastoon, ja jatkaa kuukausittaista sijoittamista 30 vuotta 200 euron lisäyksillä. Tarkastellaan, miltä tulokset näyttäisivät kahdella eri rahastolla: 

  1. Sijoitusrahasto, jonka juoksevat kulut ovat 1,5 % ja 30 vuoden vuosittainen keskituotto 7 %
  2. Passiivinen indeksirahasto, jonka juoksevat kulut 0,07 % ja 30 vuoden vuosittainen keskituotto 7 %
  • Ensimmäisessä vaihtoehdossa sijoitusrahasto olisi kasvanut 30 vuodessa ~224 000 €
  • Passiivinen indeksirahasto pienemmillä kuluilla olisi puolestaan 30 vuodessa 299 000 €

Eli pelkästään valitsemalla pienemmillä juoksevilla kuluilla varustetut ETF:n, erotus 30 vuodessa on huikeat 75 000 €! Rahastosijoituksen kokonaiskuluja kannattaa siis todellakin tuijottaa erittäin tarkkaan. Pieneltä tuntuva kulu saattaa olla pitkässä juoksussa kymmenien tuhansien eurojen arvoinen menetys. 

Sijoitusrahaston juoksevat kulut

Rahastosijoittaminen tarjoaa vaihtoehtoja

Rahastoilla sijoittaja pystyy hajauttamaan sijoituksiaan jopa tuhansiin eri arvopapereihin pienellä vaivalla. Rahastoissa on aivan valtava määrä vaihtoehtoja mistä valita, mutta riskinsä on myös todella hyvin hajautetuissa rahastoissa. Yleisesti voidaan kuitenkin todeta, että mitä paremmin hajautettu rahasto on, sitä pienemmän riskin se pitää sisältää. Suuremmalla riskillä on puolestaan suuremmat mahdollisuudet suuriin palautuksiin.

Rahasto voi olla pörssinoteerattu (ETF) tai rahastoyhtiön kautta ostettava (mutual fund) ämpäri. Jos rahastolla on oma salkunhoitajansa, niin rahaston kulut ovat lähtökohtaisesti korkeammat.  Juoksevat kulut ovat todella isossa roolissa rahastoa valitessa ja niitä lukuja kannattaa tuijottaa erittäin tarkkaan rahastoa valitessa.

Palataan myöhemmin konkreettisella tasolla rahastojen valintaan esimerkkien kautta ja tutustutaan työkaluihin ja menetelmiin, joita allekirjoittanut rahastoja valitessaan käyttää. Ehkä tässä olisi tarpeeksi juttua rahastoista tähän hetkeen. Rahastoämpäreiden ääreen palataan aivan varmasti tulevissa jutuissa!

Uusi lukija

Hoi uusi lukija! Päädyitkö sivuilleni sattumalta ja ihmettelet mistä on oikein kyse? Lähde KaljuKoon matkaan tavoittelemaan taloudellista vapautta ja aloita lukeminen ensimmäisestä kirjoituksesta. Kaikki julkaisut löytyvät myös aikajärjestyksessä blogikirjaston puolelta. Tervetuloa klubiin!

Tilaa KaljuKoon Uutiskirje alta

0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Näytä kaikki kommentit

TILAA UUTISKIRJE

Suunnittele oma matkasi kohti taloudellista vapautta. Tilaa KaljuKoon ilmainen uutiskirje, niin et jää paitsi KaljuKoon blogin uusimmista kirjoituksista ja ideoista.