Bitcoiniin sijoittaminen

Sijoittaminen bitcoiniin

Bitcoin. Tuo merkillinen valuutta, joka on vilahtanut joskus jopa Iltalehden uutisotsikoissa. Mikä ihme Bitcoin oikein on ja miksi se on tehty? Onko Bitcoin kupla? Onko Bitcoin huijausta? 

Entä kannattaako Bitcoiniin sijoittaa? Mihin Bitcoinin arvo muka perustuu?

Näihin kaikkiin kysymyksiin pyrin tuomaan valoa tässä laajassa, sisällysluetteloa vaativassa kirjoituksessa, jonka lukemisen jälkeen tämän virtuaalivaluutan sielunelämä on toivottavasti hieman paremmin lapasessa.

Bitcoinista puhuttaessa on syytä jälleen korostaa: KaljuKoolla ei ole tulevaisuuden ennustamisen ihmelahjaa ja kuten kaikkeen muuhunkin lukemaasi, myös tähän kirjoitukseen on syytä suhtautua kriittisesti. Lisäksi todettakoon, että KaljuKoo ei ole finanssialan ammattilainen tai minkään valtakunnan sijoitusneuvoja, eikä KaljuKoon julistuksia tule seurata sokeasti. Mitään sanomaani ei tule ottaa sijoitusneuvona. Ole siis huolellinen; tutki ja tee omat päätöksesi.

Mikä Bitcoin on?

Bitcoin on avoimen lähdekoodin “rahaprotokolla”, jolla ei ole keskitettyä ylläpitäjää (=desentralisoitu). Siistiä, mutta mikä on Bitcoin? 

Protokolla on yhteyskäytäntö tai standardi. Tunnetuimpia protokollia on esimerkiksi TCP/IP, jonka päällä koko internet pyörii. Eli tapa miten eri laitteet/ohjelmat viestivät keskenään. Puhelinverkko on hyvä esimerkki yhteyskäytännöstä ajalta ennen tietokoneita ja internettiä. 

TCP/IP on siis koko internetin “perusta” ja sen päälle on rakennettu lukematon määrä uusia kerroksia kuten SMTP (Simple Mail Transfer Protocol), jonka avulla suurin osa maailman sähköpostista liikkuu. Näistä tietoliikenneprotokollista enemmistö on ilmaisia ja avointa lähdekoodia. Myös Bitcoin on avoimen lähdekoodin protokolla, joka on rakennettu yhtä lailla TCP/IP:n päälle.

Muista poiketen, Bitcoinin arvo on itse protokollan sisällä sen “tilikirjoissa” (ledger). Bitcoin mahdollistaa digitaalisten “kolikoiden” siirtelyn turvallisesti, nopeasti ja läpinäkyvästi ilman kolmansia osapuolia. Protokolla tarjoaa täysin luotettavan tavan siirtää Bitcoineja osapuolelta toiselle, ilman keskitettyä luotettua tahoa (kuten pankkia). 

Bitcoinin ja lohkoketjun (=blockchain) teknisestä puolesta riittäisi tietysti rutkasti tarinaa, mutta tässä kirjoituksessa keskitytään enemmänkin siihen, miksi Bitcoin voisi olla mielenkiintoinen sijoituskohde.

Mitä Bitcoin pyrkii ratkaisemaan?

Bitcoin luotiin tuomaan nykyisen rahan (FIAT-rahan) rinnalle digitaalinen ja globaali valuutta, johon meidän tunteman rahan arvon voisi sitoa. Että aiemmassa virkkeessä olisi mitään järkeä, niin meidän täytyy pakittaa hieman ja tutkia, mitä raha ylipäätään on.

Mitä raha on?

Raha on vaihdannan väline ja arvon mittari. Sen tehtävä on toimia käytännöllisenä tapana ostaa tuotteita ja palveluita luotettavasti ja helposti. Vielä yksinkertaisemmin: Raha on helpoin tapa vaihtaa juttuja. 

Jotta raha tekee hommansa hyvin, sen on oltava: 

  • Tunnistettava
  • Helposti siirreltävä
  • Kestävä
  • Jaettava
  • Niukasti saatavilla

Ihmiset ovat käyttäneet rahana vaikka ja mitä. Simpukoita, suolaa, teetä, oravannahkoja, kultakolikoita, tupakkaa jne. ja viimeisimpänä nykyinen “paperiraha”. Kaikissa näistä on heikkoutensa, eikä toki ole sattumaa, että lopulta olemme päätyneet käyttämään nykyistä “paperirahaa”.

Aina vuoteen 1971, raha on ollut sidottu johonkin. Viimeisimpänä ennen vuotta 1971, elimme ns. “Bretton Woodsin järjestelmän” aikakautta vuosina 1944 – 1971. Kyseisen järjestelmän ideana oli pitää kansainvälisten valuuttakurssien elämä mahdollisimman vakaana. Tässä järjestelmässä kaikkien muiden valtioiden valuutat olivat sidottuna Yhdysvaltain dollariin, ja dollari puolestaan oli sidottu kultaan. Eli x-määrällä dollareita sai aina x-määrän kultaa vastineeksi, jos pankista kävi tämän kullan itselleen pyytämässä. Toisin sanoen, jokainen seteli oli lupaus x-määrästä kultaa.

FIAT-raha ei ole sidottu mihinkään

Historian saatossa ns. seteliraha on siis aina ollut sidottu johonkin konkreettiseen kuten kultaan tai hopeaan. Tämä lysti loppui vuonna 1971, kun Richard Nixonin hallitus purki dollarin ja kullan välisen suhteen: Dollareita vastaan ei saanut enää arvonsa verran kultaa. Tämä kyseinen tapahtuma oli varsin merkittävä koko modernille rahataloudelle. 

Kultakannan “väliaikainen” poistaminen on jäänyt lopulliseksi toimenpiteeksi (kuten niin usein hallituksien väliaikaisille ohjelmille käy) ja mahdollistanut nykyisten keskuspankkien loputtoman rahan printtaamisen. Tästä nimenomaisesta syystä kultakannasta irtauduttiin: USA:n hallitus ei pystynyt painamaan itselleen loputtomasti dollareita, koska jokaista dollaria vastaan piti olla reservissä sitä vastaava määrä kultaa. Jos tarpeeksi moni taho alkaisi kyseenalaistamaan kultavarantojen riittävyyden ja vaatisi samaan aikaan oman kultansa dollareita vastaan keskuspankeilta, järjestelmä hajoaisi. Koko korttitalo romahtaisi, kun kävisi ilmi ettei kultaa olekaan olemassa tarpeeksi vastaamaan keskuspankkien tulostamaan paperiin verrattuna. 

Maailman varantovaluutan, dollarin lyhyt historia:

  1. Yksi dollari = Kolikko, joka tehty 24 kulta graanista (=kultajyvä) tai 371,25 hopea graanista
  2. Dollari tehty paperista = vaihdettavissa kultakolikkoon pyydettäessä
  3. Dollari tehty paperista = arvo ei sidottu mihinkään

Vaihdannan väline, jota ei olla sidottu mihinkään, eikä sillä ole itsessään mitään käyttöarvoa, kutsutaan FIAT-rahaksi. Rahan arvo perustuu vain ihmisten käsitykseen ja luottamukseen, että sillä on arvoa: Me uskomme siihen, että rahalla on arvoa.

Kun valuuttaa ei ole sidottu mihinkään, on tämän valuutan liikkeellelaskijalla teoreettiset mahdollisuudet painaa loputtomasti rahaa taloudellista kasvua edistääkseen tai tekohengittää taloutta kriisin aikana. Mielenkiintoinen  kysymys onkin, että onko se loputon “printtaaminen” nyt niin paha juttu? Tämä on erittäin kiistelty aihe, josta ei olla maailman ekonomistien keskuudessa päästy edelleenkään sopuun.

Historiallisesti voidaan kuitenkin todeta, että loputon rahan luominen on päättynyt lähes aina kyyneliin. Esimerkkejä löytyy esimerkiksi Weimarin tasavallasta, Zimbabwesta, Yugoslaviasta, Argentinasta ja lähempää menneisyydestä esimerkiksi Venezuelasta. Näissä kaikissa maissa päädyttiin talouskriisistä seuranneesta rahan aggressiivisesta tulostamisesta hyperinflaatioon, jossa raha menetti käytännössä kaiken arvonsa. Siinä vaiheessa, kun omalle tilille monen vuoden ajan kurinalaisesti autoa varten säästetyt 20 000 markkaa vastaakin arvoltaan yhtä maitopurkkia, on vaikea hymyillä.

Yllä on jo monta asiaa, joista on kirjoitettu kirjaimellisesti satoja kirjoja. Matka kultakannasta luopumiseen on todella pitkä ja monimutkainen, mutta siirrytään me eteenpäin. 

Bitcoin siis pyrkii tuomaan nykyiselle keskitetysti hallitulle FIAT-rahalle globaalin, digitaalisen ja avoimen vaihdannan välineen, johon rahan arvon voi sitoa (tai tuoda jopa kokonaan uuden vaihtoehdon FIAT-valuutan tilalle).

Bitcoin ei tarvitse kolmansia osapuolia

Kun sinä haluat siirtää Australiassa asuvalle siskollesi 100 euroa, niin teet sen todennäköisesti tilisiirtona. Tässä tarvitaan välikäsiksi parikin pankkia, jotka tekevät tilisiirron puolestasi muutamassa päivässä. Hommahan toimii ihan ok, mutta meidän rahat on kirjaimellisesti jonkun muun käsissä. 

Emme siis itse fyysisesti omista rahojamme, vain luotamme täysin ulkopuolisiin toimijoihin (=pankkeihin), että he pitävät rahoistamme huolta ja käskettäessä siirtävät ne oikeaan paikkaan. Pankeilla on siis täysi voima estää meitä pääsemästä käsiksi rahoihimme tai päättää mihin saamme niitä siirrellä.

Bitcoinin nerokkuus on sen lohkoketjun toiminnassa. Protokollan sisällä tehdyt transaktiot (=”tilisiirrot”) verifioidaan lohkoketjun sisällä muiden protokollaa käyttävien toimesta. 

Hyvin, hyvin yksinkertaistettuna: Jokainen transaktio tarkastetaan koko protokollan käyttäjien voimin ja transaktiohistoriaan kirjataan ihan jokaikinen tapahtuma. Eli kaikki ”tilisiirrot” ovat kaikkien nähtävillä koko protokollan historian ajalta.

Koska Bitcoinin liikuttelu onnistuu kokonaan ilman kolmansia osapuolia (pankkeja), ei kukaan pysty estämään sinua pääsemästä omiin rahoihin käsiksi tai päättämään kenelle voit kolikoitasi siirtää. 

Jos haluat siirtää 50 miljoonan euron edestä rahaa turvallisesti toiselle puolelle maapalloa ilman kolmansia osapuolia, ei siihen paljon parempaa tapaa ole olemassa kuin Bitcoin.

Bitcoin ja inflaatio

Kuten sanottua, keskitetysti hallittu valuutta (kuten maailman varantovaluutta, dollari) mahdollistaa sen monopolisoinnin sitä hallitsevan keskuspankin toimesta. Nykypäivänä uuden rahan luominen on yksinkertaisesti näppäimistön naputtamista: Muutama napautus Euroopan keskuspankin – ECB:n – numpadilta, ja euroja on maailmassa enemmän kun hetki sitten. Yhtä lailla muutkin keskuspankit, kuten Yhdysvaltojen keskuspankki “Fed” voi tehdä (ja on muuten tehnyt) saman omalla valuutallaan.

Euroja luodaan maailmaan kiihtyvällä tahdilla
Euroalueen rahavarannot (olemassa olevien eurojen määrä) kasvaa kiihtyvällä vauhdilla. Lähde
Dollareita printataan maailmaan kiihtyvällä vauhdilla
Sama tarina myös dollarin suhteen. Dollareiden määrä on kasvanut valtavasti pelkästään 2000-luvulla. Lähde

Se, että ajaudummeko merkittävään inflaatioon lähitulevaisuudessa jatkuvan rahan printtaamisen seurauksena on mielenkiintoinen kysymys, mutta Bitcoinilla tätä ongelmaa ei kuitenkaan ole. Bitcoineja ei tule ikinä olemaan yli 21 000 000 kappaletta. Eli maksimäärä Bitcoineja maailmassa on 21 miljoonaa kappaletta, eikä niitä voi tulla ikinä enempää. Ja ennen kuin lähdet henkseleistäsi, että eihän 21 miljoonaa Bitcoinia riitä mihinkään, niin ei huolta: yhden Bitcoinin voi jakaa todella pieniin osiin. Tarkemmin sanottuna 10^8 osaan. Eli pienin mahdollinen yksikkö (=satoshi) on 0.00000001 Bitcoinia.

Tällä hetkellä maailmassa on noin 18,5 miljoonaa Bitcoinia, eli vain reilut 3 miljoonaa Bitcoinia on jäljellä “louhittavaksi”. Louhiminen (=mining) tarkoittaa prosessia, jossa Bitcoin-verkossa pyörivät tahot (=tietokoneet) yrittävät ratkoa kilpaa vaikeita matemaattisia tehtäviä varmistaakseen protokollan turvallisen toiminnan. Palkintona tästä vaivasta ja energian käytöstä louhijat saavat vaivan palkaksi Bitcoineja. Louhimisesta lisää infoa vaikka täältä.

Bitcoineja generoituu maailmaan 50 % pienemmällä tahdilla aina 4 vuoden välein, kun ns. “puoliintuminen” (=halving) tapahtuu. Eli voidaan sanoa, että Bitcoinin luonnollinen inflaatio laskee 4 vuoden välein. Vuoden 2025 jälkeen ollaan jo alle prosentin inflaatiossa.

Viimeinen Bitcoin on louhittu arviolta joskus vuonna 2140. 

Bitcoinin luonnollinen inflaatio laskee koko ajan Lähde

Bitcoin on näillä ominaisuuksillaan melkoisen hyvä ase (täydellinen?) inflaatiota vastaan. Jos haluat säilyttää arvoa 100 vuotta tulevaisuuteen turvallisesti, ilman inflaatiota ja ilman kolmannen osapuolen riskiä, on Bitcoin tähän hommaan oiva työkalu.

Kulta vs Bitcoin

Kulta valikoitiin kaikista arvometalleista rahaksi aikanaan, koska se oli siihen kaikkein paras vaihtoehto. Kulta on arvometalleista se harvinaisin, se on todella kestävää ja melko tunnistettavaa. Kultaa pidetään edelleenkin usein kaikkein turvallisimpana “turvasatamana” sijoituspiireissä ja ainoana “oikeana rahana”. Eli jos koko ympärillä oleva maailma syttyy tuleen, kulta säilyttäisi silti arvonsa. 

Kultaa verrataan monesti Bitcoiniin, ja syystäkin. Kultaa on maapallolla rajallinen määrä ja jokaisen kaivetun kultagramman jälkeen seuraavan gramman kaivaminen muuttuu lähtökohtaisesti vaikeammaksi (ellei joskus jostain asteroidista yhtäkkiä löydetä uskomatonta määrää kultaa, mikä tiputtaisi sen arvoa). 

Yhden kultagramman kaivamiseen menee todella suuri määrä energiaa ja aikaa. Kultaa kaivetaan vuosittain noin ~2 % lisää, eli kullan inflaation voi ajatella olevan tällä hetkellä noin kaksi prosenttia. Kultaa pidetäänkin erittäin stabiilina ja turvallisena sijoituskohteena.

Bitcoineja ei puolestaan voida generoida ikinä yli 21 miljoonaa kappaletta, joten se täyttää – kultaa paremmin – hyvän rahan ominaisuuden niukkuudesta. Kuten kullankin osalta, sen “kaivaminen” muuttuu jatkuvasti vaikeammaksi. 

Kultaa on todella niukasti saatavilla, ja se on erittäin kestävää. Se missä kulta ei puolestaan rahana toimi kovin hyvin, on siirreltävyys, jaettavuus ja ehkä tunnistettavuus. 

Kullan siirtäminen toiselle puolelle maapalloa on todella työlästä ja se täytyy fyysisesti jonkun tehdä. Yhden kultaharkon jakaminen “penneiksi” on puolestaan melkoisen haastavaa, ja kultakolikon aitouden tunnistaminen ei välttämättä ole itsestään selvää.

Bitcoin tekee kaikki yllä olevat asiat loistavasti. Miljoonien siirtäminen toiselle puolelle maapalloa onnistuu hetkessä ja koko oma Bitcoin-lompakko kulkee matkassa vain muistamalla oma “private key”, eli salasana. Bitcoin jakautuu todella pieniin osiin ja lohkoketju on mahdollisesti maailman turvallisin tietokanta, eikä Bitcoinin väärentäminen ole käytännössä mahdollista.

Ei siis ihme, että Bitcoin nähdään monien mielestä digitaalisena kultana.

Bitcoin siirtyy vaivattomasti ja häviöttömästi, niin ajassa, kuin paikassa.

Yleisimmät väärinkäsitykset Bitcoinista

Bitcoin on jopa hämmentävän polarisoiva aihe, ja tunteet tuntuvat ottavan vallan usein, niin puolustajien, kuin vastustajienkin toimesta. Tässä listattuna yleisempiä väärinkäsityksiä tai huolia, joita Bitcoinista puhuttaessa yleensä nousee esiin.

“Bitcoinin arvo ei perustu mihinkään, eikä sillä ole mitään arvoa”

KAIKKI arvo on subjektiivista. Mitä arvoa on yhtään millään? Miksi yhdellä eurolla on arvoa? Miksi Guccin käsilaukku maksaa niin kovin monta euroa? Ihan jokaisen asian, jutun ja homman arvo on meidän ihmisten niille asettama. Argumentti siitä, että “Bitcoinin arvo ei perustu mihinkään” on hupsu. Bitcoinin arvo perustuu itse protokollaan: Se tarjoaa ihmisille turvallisen tavan säilöä arvoa tavallisen rahajärjestelmän ulkopuolelta, ja siirrellä tätä arvoa ympäri maailmaa turvallisesti. 

Se mitä voidaan puolestaan sanoa, on että Bitcoinilla ei ole mitään “teollista arvoa”, eli sitä ei voi käyttää hyödykkeenä vaikka talon rakentamisessa. Aiemmin mainittu kulta eroaa tässä hieman. Kullalla on käyttötarkoituksia teollisuudessa ja osa maailmassa olevasta kullasta onkin varattu teollisuuden käyttöön esimerkiksi älypuhelimissa. Teollisen arvon puuttuminen ei tietenkään ole rahalle ongelma (kuten nykyinen paperiraha on osoittanut), koska rahan pääasiallisena tehtävänä on toimia vaihtamisen välineenä ja arvon mittarina.

“Hallitukset eivät anna Bitcoinin tapahtua”

Se on toki ihan totta, että hallitsevat elimet voivat tehdä Bitcoinin käyttämisestä laitonta. Vaikka kenenkään omaan Bitcoin-lompakkoon ei yhdenkään hallituksen lonkerot yllä, voi hallitus esimerkiksi sulkea kaikki Bitcoin-pörssit ja estää sitä kautta kaupankäynnin kryptovaluutoilla. Näin on esimerkiksi tapahtunutkin Kiinassa jo pariinkiin otteeseen, mutta Bitcoin jatkaa matkaansa. 

Kaupankäyntialustojen sulkeminen ei myöskään kykene pysäyttämään itse protokollan sisällä tapahtuvaa liikennettä. Jos tämä halutaan pysäyttää, niin koko TCP/IP verkko pitäisi ajaa alas. Tämäkin on toki teoriassa mahdollista, mutta miksi kukaan merkittävä taho haluaisi ampua itseään niin kovaa jalkaan, että sulkisi itsensä kokonaan internetin ulkopuolelle?

Bitcoinin takavarikointi ei myöskään onnistu. Jos olet säilönyt kolikkosi oikein, ei kukaan niitä pysty sinulta saamaan ilman salasanaasi.

Lisäksi Bitcoin on jo niin valtavan yleistynyt jopa institutionaalisten sijoittajien keskuudessa ja esimerkiksi Paypal on ottanut sen omaan valikoimaansa, että sen kieltäminen muuttuu hetki hetkeltä vähemmän suosituksi. Jokainen päivä, kun Bitcoinin adoptoi uusi henkilö, yritys tai valtio, muuttuu sen kieltäminen vaikeammaksi poliittiseksi päätökseksi. Kuka poliitikko ajaisi Bitcoinin kieltämistä, jos puolet asukkaista ovat sen onnellisia käyttäjiä?

Yksi huomionarvoinen näkökulma on myös se, että miten valtavan ison riskin valtio ottaisi kieltäessään Bitcoinin. Kuvitellaan, että naapurimme Ruotsi päättää tehdä Bitcoinista laitonta. Samaan aikaan Suomessa otetaan täysin päinvastainen suunta, ja valtion kassasta jopa vähän sijoitetaan Bitcoiniin ja laillisia pörssejä avataan valtion siunauksella. -> Jos sattuukin käymään niin, että Bitcoin saavuttaa massa-adaption, on Ruotsi tehnyt hirvittävän taloudellisen munauksen päätöksellään. Valtioissa kuten Saksa, Australia ja Etelä-Korea onkin jo otettu ensimmäisiä askelia Bitcoinin omistamisen suojeluun.

Jos et voi voittaa heitä, liity heihin

“Bitcoin voidaan hakkeroida”

Luotetut kolmannet osapuolet ovat tietoturva-aukko. Bitcoinissa ei ole yhtä keskittyä osapuolta, mikä tarkoittaa, ettei ei ole olemassa yhtä “paikkaa”, jota hakkeroida. 

Bitcoinin markkina-arvo on tätä kirjoittaessa ~580 miljardia dollaria. Eli onnistunutta “hakkerointia” odottava palkinto olisi melkoinen. Tätä on tietysti yritetty nyt 12 vuotta tuloksetta. Muistetaan myös, että Bitcoin ei ole yksi “ohjelma” tai “nettisivu”, vaan protokolla, joten sen hakkerointi on kaikkea muuta kuin yksinkertaista (=tällä tietoa mahdotonta). Kaikki onnistuneet hakkeroinnit tähän asti ovat koskeneet kryptovälittäjiä, eikä itse protokollaa.

51 % hyökkäys on yksi tapa, jolla protokollaa vastaan voisi hyökätä. Tässä yksittäinen taho saisi käsiinsä yli 50 % koko verkon laskentatehosta, ja voisi sen jälkeen mahdollisesti “tuplakuluttaa” Bitcoineja ja estää transaktioiden läpimenemisen. Tässäkään todella  epätodennäköisessä skenaariossa, olemassa olevia Bitcoineja ei voisi tuhota, eikä uusia luoda tyhjästä. Joka tapauksessa, 51 % hyökkäys olisi todella vakava isku Bitcoinin luotettavuuteen.

Siinä missä internetillä on nykyään ~5 miljardia käyttäjää, on Bitcoinilla arvioiden mukaan vasta 30-100 miljoonaa käyttäjää. Jokainen uusi käyttäjä ja suurempi hinta nostaa entisestään Bitcoinin turvallisuutta. Samaan tapaan kuin aiemmin mainittu TCP/IP-protokolla (internet) on saavuttanut massojen suosion, on Bitcoin matkalla samaan pisteeseen. Mikään yksittäinen taho ei pysty manipuloimaan koko internetiä ja Bitcoinin kanssa se käy päivä päivältä haastavammaksi. Jos verkosto saisi vihiä jonkun tahon virittävän 51 % hyökkäystä, olisi tällä hyökkääjällä äkkiä vastassaan koko Bitcoin protokollan käyttäjäkunta, joka tuskin antaisi hyökkäyksen tapahtua ilman vastarintaa.

Entäs jos koko internet ajetaan alas? No tässä vaiheessa meillä on melkoisen isoja ongelmia muutenkin, kun päivittäiset kissavideot jää katsomatta. Tästäkin kuvitteellisesta skenaariosta Bitcoin tosin selviää melkoisen hyvin. Itse verkon kaatuminen ei tuhoa protokollaa. Kaikki tilikirjat ovat edelleen olemassa ja replikoitavissa, ja niin kauan kun edes yksi paikallinen kopio säilyy, on koko systeemi palautettavissa. Lisäksi Bitcoinit kulkevat nykyään jo satelliittiyhteyksienkin välityksellä ja joku reipas kaveri oli lähettänyt Bitcoineja peräti radioaaltojen yli ilman nettiä tai satelliitteja. Koko internetin kaatuminen ei siis hävittäisi sinunkaan Bitcoineja yhtään mihinkään, kunhan ne on asianmukaisesti säilötty. Niiden liikuttelu toki huomattavasti vaikeutuisi.

Kaikki on tietysti mahdollista, mutta melkoisen vaikea tätä protokollaa on vihamielisen toimijan kädestä kaataa.

”Bitcoinin energiankulutus on valtava”

Bitcoin protokollan ylläpito (=louhinta) kuluttaa paljon sähköä. Siitä ei pääse mihinkään. Bitcoinin sähkönkulutus on todellakin korkea ja joissain kirjoituksissa sitä verrataan jopa joidenkin valtioiden energiankulutukseen.

Ensin on hyvä ymmärtää, että sähkönkulutus on verkoston ominaisuus, ei bugi. Osa Bitcoinin niukkuudesta ja turvallisuudesta tulee juurikin siitä, ettei uusia kolikoita voi repiä tyhjästä “tekemättä töitä”. Sama pätee aiemmin puhuttuun kultaan: yhden kultaunssin repimiseen kallioperästä kuluu ihan posketon määrä energiaa. Energia on itseasiassa se mikä antaa kullalle sen arvon. Jokaisen kultagramman löytämiseen menee valtava määrä työtä, energiaa ja aikaa. Voidaan jopa ajatella, että kulta on tiivistettyä energiaa.

 
Bitcoinin sähkönkulutus johtuu puolestaan valtavasta määrästä laskutoimituksia, joita tuhannet tietokoneet tekevät varmistaessaan protokollan turvallisuuden. Voidaan siis ajatella, että sähkönkulutus on hinta, jonka täysin desentralisoidun protokollan turvaaminen vaatii (aiemmin mainittu 51 % hyökkäys on pelkästään tässä valossa todella vaikea operaatio suorittaa). Bitcoinin louhinnasta ja sen kryptologiasta on netti pullollaan aineistoa, joten ei sukelleta nyt siihen sen tarkemmin.
 
Kun uutisotsikot raflaavasti puhuvat Bitcoinin energiankulutuksesta, niin lukijalle jää helposti mielikuva, että Bitcoin itsessään lämmittää meidän ilmastoa ties kuinka monella prosentilla ja joku perhe jää jossain ilman sähköä, koska Bitcoin. Tässä vaiheessa mennäänkin melko pahasti sivuraiteille. CO2 päästöt (tai hiilijalanjälki) on aivan eri asia, kuin sähkönkulutus.
 
Louhintaan tarvitaan siis huomattava määrä sähköä, ja sähkö maksaa. Mitä tämä tarkoittaa louhijoiden näkökulmasta? No louhinta pitää tehdä tietenkin siellä, missä sähkö on absoluuttisesti kaikkein halvinta. Entä missä sähkö on kaikkein halvinta – siellä missä siitä on ylitarjontaa.
 
Me emme ihmiskuntana ole vieläkään valitettavasti keksineet, miten sähköä siirretään pitkiä matkoja ilman hävikkiä tai säilytetään tehokkaasti. Näiden rajoitteiden takia olemme edelleen tilanteessa, missä sähköverkkoon työnnettävä sähkö on pakko käyttää heti (ja verrattain pienellä toimintasäteellä). Tämä on yksi haaste esim. aurinkovoimassa: Jos arska paistaa julmetusti monta päivää putkeen, saattaa sähköä tulla jopa yli tarpeen, eikä sitä saada säilöttyä mihinkään.
 
Bitcoinia varten tarvittava “louhintakoneisto” on helposti liikuteltavissa. Kun tämä yhdistetään tarpeeseen saada mahdollisimman halpaa sähköä, on valinta helppo: Viedään louhinta-operaatio sinne, missä sähkön ylituotanto on suurinta (=halvinta). Tämä tarkoittaa usein vesivoimaa. Noin 60 % Bitcoinin louhinnasta tapahtuu tällä hetkellä Kiinassa, jossa etenkin Sichuanin alueelle on rakennettu aivan valtava ylituotanto vesivoimaa. Juuri näihin sijainteihin louhijat pyrkivät menemään halvan hinnan (ja vihreän energian) perässä. Joidenkin lähteiden mukaan jopa 74 % Bitcoinin sähkönkulutuksesta on vihreää.
 
Toinen hämäävä vertaus on yksittäisen transaktion hinta verrattuna yhteen Visa-maksuun. Näissä ei tietenkään oteta huomioon, että Visan transaktiot eivät pyöri yksinään Visan järjestelmässä. Sen rinnalle tarvitaan pankkijärjestelmä, jossa rahat lopulta vaihtavat omistajaa. Paljonkohan koko globaali pankkijärjestelmä nielee sähköä tai mikä sen hiilijalanjälki on? Jaa-a.
 
Siinä missä pankkijärjestemä ja Visa on FIAT-rahan päälle rakennettuja protokollakerroksia, on Bitcoin oman rahaprotokollansa pohjimmainen. Bitcoinin päälle ollaan yhtä lailla rakentamassa lisäkerroksia toiminnallisuuksia lisäämään (kuten nopeutta, helppoutta tai kustannustehokkuutta). Yhden Visa-siirron vertaaminen yhteen BTC-siirtoon ei ole järkevää. Kun vertaus tehdään kultaan, näyttää Bitcoinin tekeminen melkoisen paljon vihreämmältä: Paljonkohan CO2 päästöjä esim. 10 miljoonan dollarin edestä louhitussa kullassa ja sen siirtämisessä toiselle puolelle maapallloa on?
 
Vaikka osa uutisotsikoista on harhaanjohtavia (tai suoraan virheellisiä), fakta on kuitenkin se, että Bitcoin verkosto todellakin käyttää sähköä huomattavan paljon, mutta “louhintafarmit” hakeutuvat luonnostaan sinne, missä sähköä menee harakoille.
 
Lopulta se oikea kysymys kuitenkin lienee: “Meneekö tuo sähkö hyvään käyttöön?” Markkinan mielipide näyttää olevan selkeä “kyllä” ja allekirjoittanut on samoilla linjoilla.
 
 

“Bitcoin on kupla”

Ehkä se on, ehkä ei. Sitä on vaikea tässä vaiheessa sanoa, mutta se selvinnee joidenkin vuosien päästä. On varsin ymmärrettävää, että monet ovat katsoneet Bitcoinin hintakehitystä kuplaa huudellen. Kun katsotaan valuutan arvoa lineaarisella kaaviolla, näytti varsinkin vuoden 2017 meno melkoisen kuplaisalta.

Bitcoin arvon kehitys
Bitcoinin lineaarinen kaavio voi ymmärrettävästi näyttää kuplalta.

Kun vaihdetaan kaavio logaritmiseen asteikkoon, näyttää kehityskulku “hieman” järkevämmältä.

Logaritminen kehitys kuvaa Bitcoinin arvon kehitystä paremmi
Logaritmisella asteikolla ilmaistu arvo kasvaa aina saman verran, kun arvo kasvaa moninkertaiseksi. (Logaritmisella asteikolla esim. "matka" 1 - 10 välillä on sama, kuin matka 10 - 100 välillä)

Kun logaritmiseen kaavion yhdistetään data Bitcoinin puoliintumisista (eli 4 vuoden välein tapahtuva louhinnan vaikeutuminen), näyttää kurssikaavio entistä mielenkiintoisemmalta. Jokainen alla olevan kaavion pallo edustaa yhden kuukauden Bitcoinin hintaa. Punaisin pallo  kuvaa puoliintumisen jälkeen ensimmäistä kuukautta ja sinisin pallo kuvaa 4 vuoden syklin päättymistä. 

Edellinen puoliintuminen tapahtui vuoden 2020 toukokuussa, eli olemme vielä uusimman syklin “punaisissa palloissa” (joulukuussa 2020). Jos kehitys jatkuu samanlaisena, niin seuraavan kolmen vuoden aikana arvo nousisi näistäkin lukemista vielä reilusti ylöspäin. Tästä ei tietenkään ole mitään takeita. Historia harvemmin toistaa itseään (mutta monesti se rimmaa).

Bitcoin puoliintumiset visualisoituna Lähde

Ensimmäisen puoliintumisen jälkeen noustiin alle 10 dollarista aina ~1000 dollariin asti. 2016 – 2017 noustiin jälleen reilut 3000 % arvon noustessa parista sadasta dollarista aina ~19 000 dollariin. Nyt eletään viimeisimmän puoliintumisen jälkeistä aikaa. Saa nähdä missä Bitcoinin arvo on vuonna 2024.

Tämänhetkisen Bitcoinin arvon voit luntata täältä: Bitcoin kurssi reaaliajassa

Bitcoin kurssikehitys
Jokainen Bitcoinin puoliintuminen on johtanut tähän asti sen merkittävään arvon nousuun

“Bitcoinin hinta on niin epävakaa”

Pitää paikkansa. Tähän päivään saakka Bitcoinin hinta on todellakin ollut erittäin volatiili ja räjähdysherkkä. 10 % päivittäiset nousut ja laskut eivät ole tavattomia ja yhden vuoden aikana voi tapahtua vaikka ja mitä. 

Epävakaan historiansa vuoksi, on sijoittajan helppo olla sitä mieltä, ettei Bitcoin ole sijoituskohteena tai arvon säilyttäjänä hyvä kohde. En ole eri mieltä. Tällä hetkellä Bitcoin ei toimi kovin hyvin rahana tai vakaana sijoituskohteena, sen räjähdysherkän hinnan vuoksi. Bitcoin onkin vielä erittäin nuori ja se on ollut olemassa vasta ~12 vuotta. Sen arvossa on vielä todella laaja spekuloinnin maku, eikä se todennäköisesti tule olemaan “stabiili” vielä pitkään aikaan. Tulevaisuus näyttää asettuuko arvo joskus rauhallisempaan karsinaan. 

Kuten muidenkin spekulatiivisten sijoituksien kanssa, ei Bitcoiniinkaan kannata työntää koko omaisuutta. Jos yöunesi kärsivät Bitcoinin arvon vaihtelun seurauksena, on positiosi todennäköisesti liian suuri.

“Miksi juuri Bitcoin?”

Kryptovaluuttoja syntyi etenkin vuoden 2017 – 2018 hujakoilla, kuin dollareita koronakriisin aikana. Vaihtoehtoisia kryptovaluuttoja on kirjaimellisesti tuhansia, joten kysymys kuuluukin: “Miksi juuri Bitcoin?”

Jos Bitcoin oli näistä valuutoista se ensimmäinen, niin varmasti joku näistä uusista kolikoista on teknisesti parempi ratkaisu?

Muistetaan, että Bitcoin on avoimen lähdekoodin desentralisoitu protokolla, joten ihan kuka hyvänsä voi periaatteessa luoda oman “Bitcoinin”, jos näin haluaa. Tämä ei ole avoimen lähdekoodin tuotteille mitenkään tavatonta. Yksi hyvä esimerkki on tässäkin kirjoituksessa moneen otteeseen hyödynnetty Wikipedia. Kuka hyvänsä voisi kopioida Wikipedian koodin, vaihtaa nimen ja pistää oman sanakirjan pystyyn. Näin ei kuitenkaan tapahdu. 

Tässä kuvioihin astuu verkostovaikutus. Wikipedialla on valtava verkosto käyttäjiä ympäri maailman, jotka päivittävät ja käyttävät Wikipediaa päivittäin. “Uudella wikipedialla” ei tee yhtään mitään, jos tämä käyttäjien verkoston massa ei siirry käyttämään uutta palvelua ja hyväksy sitä omakseen. Pitäisi saada aikaiseksi melkoisen mullistava tuote, että Wikipedian asema de factona opiskelijoiden lähdemateriaalina järkkyisi.

Sama pätee Bitcoiniin. Mitä enemmän protokolla saa käyttäjiä, sitä turvallisemmaksi se tulee. Mitä turvallisemmaksi se tulee, sitä enemmän se houkuttelee käyttäjiä. Mitä enemmän sillä on käyttäjiä, sitä vaikeampi sitä on syrjäyttää. Bitcoin karkaa joka päivä kauemmaksi muista kryptovaluutoista sen verkostovaikutuksen kasvaessa. 

Tarkoittaako tämä, että mikään muu kryptovaluutta ei voi syrjäyttää Bitcoinia? Ei tietenkään. Kaikki on mahdollista, ja ehkä joku muu kryptovaluutta vielä jonain päivänä vie Bitcoinin kruunun. Miten todennäköisestä se on? Allekirjoittaneen mielestä hyvin epätodennäköistä. Mikään ei myöskään estä, etteikö Bitcoinin rinnalla voisi asua onnellisesti myös muita kryptovaluuttoja pienemmällä markkinaosuudella.

Bitcoiniin sijoittaminen

Kaiken tämän jälkeen kysymys kuuluukin: “Kannattaako Bitcoiniin sijoittaa?”. KaljuKoo ei toki julista mitä itse kunkin pitäisi tehdä, mutta KaljuKoon mielipide on selkeä: Bitcoin on ehdottomasti sen verran mielenkiintoinen sijoituskohde, että omasta salkustani en sitä voi jättää pois.

Näen Bitcoinille karkeasti 3 eri mahdollista skenaariota, kun katsotaan kauemmas tulevaisuuteen.

  1. On olemassa mahdollisuus, että jonkin erikoisen tapahtumaketjun jälkeen koko Bitcoinin arvo tippuu nollaan ja koko digitaalinen kolikko jää unholaan
  2. On olemassa mahdollisuus, että Bitcoin vakiinnuttaa asemansa digitaalisena kultana ja arvon säilyttäjänä, johon nykyiset/tulevat FIAT-valuutat on sidottu.
  3. On olemassa mahdollisuus, että Bitcoinista tulee uusi varantovaluutta ja standardi kaikelle vaihdannalle. “Bitcoin on uusi raha”

Toki totuus voi olla jotakin näiden vaihtoehtojen väliltä tai ihan jotain muuta, mutta kaikki maailmat vaihtoehtojen 2 ja 3 tienoilla tarkoittaisi merkittävää Bitcoinin arvon nousua. 

Oma kristallipalloni kuitenki sanoo, että vaihtoehto 2 kuulostaa kaikkein todennäköisimmältä. Näen ehdottomasti kohtalaisen mahdollisuuden sille, että Bitcoin vakuuttaa asemansa nimenomaan “digitaalisena kultana” ja turvasatamana nykyisten (ja tulevien) keskuspankkien hallinnoimien FIAT-valuuttojen rinnalle. Korkojen ollessa nollassa (ja jopa negatiivisena) saattaa Bitcoin näyttäytyä sijoittajille myös varteenotettavana sijoitusvaihtoehtona bondeille.

Olen siis hyvin optimistinen Bitcoinin hinnan kehityksestä seuraavan 4 vuoden aikana, mutta en tietenkään ole laittamassa ”kaikkea punaiselle”. Kuten aiemmin totesin, jos salkusta on niin iso osa Bitcoinia (tai mitään muutakaan yksittäistä kohdetta), että yöunet ovat vaarassa, on positiosi todennäköisesti liian suuri. Omasta sijoitussalkusta on varattu Bitcoinille sopivan kokoinen siivu enkä menetä yöuniani, vaikka se tippuisi päivässä 50 %.

Jokainen tekee tietysti omat päätöksensä, mutta oma päätökseni on selkeä. Bitcoin näyttää tässä rahan loppumattoman printtaamisen maailmassa todella mielenkiintoiselta sijoituskohteelta. Bitcoin täyttää hyvän rahan ominaisuudet hyvin, ja uutiset maailmalta ovat verkostovaikutuksen kasvattamisen kannalta vähintäänkin rohkaisevia. Useat yritykset ovat lähteneet Bitcoinin kelkkaan ja ihan hiljattain ensimmäinen vakuutusrahasto laittoi osuuden Bitcoiniin.

Näen huomattavasti todennäköisempänä, että Bitcoinin arvo nousee seuraavien vuosien aikana, kuin laskee.

Ainakin ~1500 miljoonaa dollaria sijoitettu eri osakeyhtiöiden toimesta Bitcoiniin (Joulukuu 2020). Lähde

Bitcoinin ostaminen

Jos tämän virtuaalivaluutan lisääminen omaan sijoitussalkkuun alkoi kiinnostamaan, niin allekirjoittaneen suosittelemat kauppapaikat löydät täältä: Mistä ostan Bitcoineja.

Aloittelijalle ystävällisin palvelu lienee suomalainen Coinmotion, jossa kryptovaluuttojen ostaminen käy helposti käyttäen tuttuja suomalaisia pankkipalveluita. KaljuKoon kumppanilinkillä saat 50 % alennuksen kaikista kaupankäyntikuluista ensimmäisen kuukauden ajalta.

Muista, että sinulla ei tosiaankaan tarvitse olla 20 000€ voidaksesi sijoittaa Bitcoiniin, vaan voit ostaa ja omistaa sitä pienemmissä osissa (esim. 0,05 Bitcoinia kerrallaan).

Avaa Bitcoin-tili suomalaiseen Coinmotioniin, josta voit ostaa Bitcoineja tai Ethereumia luotettavasti. Saat 50 % alennuksen kaikista kaupankäyntikuluista ensimmäisen kuukauden ajalta!

Uusi lukija

Hoi uusi lukija! Päädyitkö sivuilleni sattumalta ja ihmettelet mistä on oikein kyse? Lähde KaljuKoon matkaan tavoittelemaan taloudellista vapautta ja aloita lukeminen ensimmäisestä kirjoituksesta. Kaikki julkaisut löytyvät myös aikajärjestyksessä blogikirjaston puolelta. Tervetuloa klubiin!

Tilaa KaljuKoon Uutiskirje alta

5 Kommenttia
Eniten äänestetty
Uusin Vanhin
Inline Feedbacks
Näytä kaikki kommentit

Erinomainen tiivistelmä suomeksi! Yhden väärinkäsityksen voisi vielä lisätä listaan: Bitcoinin louhintaan menevän suuren sähkönkulutuksen ja päästöjen kasvun. Todellisuudessahan Bitcoinin louhiminen tehdään luonnollisesti paikoissa, joissa sähkö on halvinta. Louhinta siirtyy siis aina sinne, missä sähköenergiaa on tarjolla ylimäärin. Esimerkiksi Kiinassa patojen tuottama energia menisi hukkaan, jos sitä ei käytettäisi louhintaan.

https://www.coindesk.com/the-last-word-on-bitcoins-energy-consumption

Erinomainen kirjoitus Bitcoinista ja sen kehittymisestä. Kiinnostuin. Kiitos!

TILAA UUTISKIRJE

Suunnittele oma matkasi kohti taloudellista vapautta. Tilaa KaljuKoon ilmainen uutiskirje, niin et jää paitsi KaljuKoon blogin uusimmista kirjoituksista ja ideoista.