Materialismi ja taloudellinen vapaus

Mten materialismi vaikuttaa taloudelliseen riippumattomuuteen

Keskiverto suomalaiskoti sisĂ€ltÀÀ 10 000 – 50 000 esinettĂ€. Tuota arviota kĂ€ytetÀÀn monessa lĂ€hteessĂ€, joten kai se on uskottava. ViimeisimpĂ€nĂ€ nĂ€in julistettiin uusimmassa Tiede-lehden julkaisussa (6/2020). ViisikymmentĂ€tuhatta esinettĂ€ on melko julmettu mÀÀrĂ€ tavaraa. En siihen savottaan ole lĂ€htenyt, ettĂ€ laskisin omat objektini lĂ€pi, mutta tarpeettoman suuri luku se olisi omallakin kohdalla. PelkĂ€stÀÀn astiakaappiin katsomalla pystyn osoittamaan melkoisen monta tuotetta, joita en ole kĂ€yttĂ€nyt vuosiin – tai ikinĂ€. Miksi sitĂ€ tavaraa sitten pitÀÀ lapata niin paljon kĂ€rriin?

Omistaminen on luonnollista

Juttujen omistaminen on nykymaailmassa todella iso osa meitÀ itseÀmme ja siihen opitaan samoihin aikoihin kuin opimme kÀvelemÀÀn. Omistaminen on toki ihan luonnollista elÀinmaailmassa. Linnulla on oma pesÀnsÀ ja ahma varastoi omat nuudelinsa puuhun jemmaan. NÀissÀ on kuitenkin se vissi ero, ettÀ linnut ja ahmat omistavat ja puolustavat juttuja, joita ne tarvitsevat elossa pysymiseen. Ihmiselle on puolestaan kehittynyt nÀhtÀvÀsti loputon halu omistaa koko ajan enemmÀn tavaraa, vaikkei sillÀ olisi selviytymisen kanssa mitÀÀn tekemistÀ.

”YlimÀÀrĂ€inen” omistaminen alkoi olla ensimmĂ€isen kerran mahdollista ~12 000 vuotta sitten, kun lajimme oppi LĂ€hi-IdĂ€ssĂ€ domestikaation jalon taidon. EnsimmĂ€istĂ€ kertaa ikinĂ€ ihminen alkoi olla niin tehokas, ettĂ€ se pystyi tuottamaan juttuja (tĂ€ssĂ€ tapauksessa ruokaa) reilusti oman nuotiopiirin ulkopuolelle. Maatalouden kehittyminen oli lajimme kannalta muutenkin erittĂ€in kÀÀnteentekevĂ€ hetki, mutta se antoi kipinĂ€n myös “omistamiselle”.

KylÀn kovin farmari, Masa MaanviljelijÀ, alkoi olla todella kuumaa kamaa Mesopotamian poikamiesmarkkinoilla. EikÀ se mikÀÀn ihme ollut. Jos Masa kerran omistaa lÀjÀpÀin sikoja farmillaan, niin on hyvin todennÀköistÀ, ettÀ tÀmÀ sikafarmari pystyy helposti elÀttÀmÀÀn perheen tai kaksi ilman minkÀÀnlaisia ongelmia.

Masasta tulikin ÀkkiÀ koko kylÀn arvostetuin kaveri kaikkien ihannoidessa Masan valtavaa sikafarmia. Masalla oli kaikki kylÀn naiset ja kaikki kylÀn miehet halusivat olla kuin Masa. Aika siistiÀ tuo tuollainen omistaminen. TÀssÀkin omistamisen mallissa oli vielÀ varsin perusteltua himoita omistamisen perÀÀn ihan biologisista syistÀ: Suuri omaisuus tarkoitti parempia mahdollisuuksia jÀlkikasvun virittÀmiseen.

TÀssÀ vaiheessa huomaan kirjoittaneeni blogiini kaksi kappaletta kuvitteellisesta mesopotamialaisesta maanviljelijÀstÀ, mutta ei anneta sen hÀiritÀ. TÀmÀn pÀivÀn kirjoituksessa piipahdetaan hieman filosofian puolelle (ja nÀköjÀÀn maanviljelyn), tutustutaan materialismiin nyky-yhteiskunnassa ja miten sitÀ vastaan voi kÀydÀ taistoon. Ei ehkÀ ihan sellainen agenda, jota saatoit odottaa, mutta sinua on kyllÀ varoitettu!

Omistaminen aloitetaan nuorena

Nykymaailmassa omistaminen on osa meidĂ€n identiteettiĂ€mme. Tiede-lehden artikkelin (6/2020) mukaan lapset oppivat hyvissĂ€ ajoin kĂ€sitteet omistamisesta ja sanavarastoomme ilmaantuu ”minun” ja ”sinun” varhaisessa vaiheessa. Jopa 75 % 1,5 – 2-vuotiaista lapsista on erittĂ€in kiintyneitĂ€ leluihinsa ja perĂ€ti 80 % lastentarhojen riidoista kĂ€ydÀÀn lelujen omistajuudesta.

Lapset kiintyvÀt leluihin jo parin vuoden iÀssÀ
Leluihin kiinnytÀÀn vahvasti jo parin vuoden ikÀisenÀ. LÀhde

SiitĂ€ se sitten alkaa: omistamisen loppumaton kierre. Me kehitĂ€mme hankkimiimme asioihin omistussuhteen ja arviomme omistamamme asiat arvokkaimmiksi, kuin ne oikeasti ovatkaan. Omistusvaikutus on merkittĂ€vĂ€ tekijĂ€ kuluttamisessa ja sitĂ€ hyödynnetÀÀn aktiivisesti myös tuotteita myydessĂ€: Auton koeajot ja takin sovitus ovat “tuoteen laadun” tarkastamisen lisĂ€ksi hetkiĂ€, joissa kuvittelemme omistavamme tuotteen ennen ostamista. Jo pelkĂ€stÀÀn omistamisen kuvittelu lisÀÀ mielessĂ€mme tuotteen arvoa.

Nykymaailmassa materialismi ei enÀÀ oikein selity biologisella eloonjÀÀmistaistelulla. 1678 euron iPhone tuskin auttaa ketÀÀn pysymÀÀn elossa tai takaa turvallista ympÀristöÀ jÀlkikasvulle. NykyÀÀn elÀmme tÀysin eri pelisÀÀnnöillÀ, kuin Masa Mesopotamiasta, puhumattakaan metsÀstÀjÀ-kerÀilijöistÀ, joiden kaikki energia meni elossa pysymiseen ja lisÀÀntymiseen. Vuonna 2020 Darwinin opit ovat kaukana menneisyydessÀ, kun meillÀ lÀnsimaissa ihmiset pysyy elossa vaikka vÀkisin ja lapset syntyvÀt turvalliseen maailmaan, missÀ eloonjÀÀmistÀ ei arjessa juuri tarvitse ajatella.

Saako kaupasta turvaa, statusta ja mielihyvÀÀ?

MistĂ€ on siis oikein kyse? MistĂ€ tĂ€mĂ€ uuden omistamisen jatkuva vimma oikein tulee? EhkĂ€ osa periytyy edelleen sieltĂ€ Mesopotamiasta, kun omistaminen tarkoitti oikeasti parempaa mahdollisuutta elossa pysymiseen ja jĂ€lkipolvien kasvattamiseen. Suurempi syyllinen nykypĂ€ivĂ€nĂ€ lienee status. ”RiittÀÀkö minulle, enÀÀ Ă€lykello, kun kerran Prinssi Harrykin jo ajelee Ă€lysormuksella?”

TÀssÀ valintojen maailmassa pohdimme paljon enemmÀn sitÀ, millaista tarinaa kerromme itsestÀmme (missÀ sosiaalisella medialla on monesti iso rooli), millaiseen joukkoon haluamme kuulua ja toisaalta kuinka erotumme muista. Kulutusvalinnoilla rakennamme itsellemme tietynlaista identiteettiÀ, oli se tietoista tai ei. Tavoittelemmepa sosioekonomisen yhteiskunnan erilaisia top-listoja brÀndivaatteilla tai suosiessamme Prisman vaivatonta kaikkea on -ostoskokemusta, kuluttajia olemme joka tapauksessa. IdentiteettiÀ voi rakentaa niin kelloilla, kuin kesÀmökeillÀ.

Harvemmin meitÀ kuitenkaan saadaan ostamaan asioita, joita emme halua, mutta tarpeellisuus onkin sitten ihan oma lukunsa. 50 000 esinettÀ sisÀltÀnee aika monta palikkaa, joita emme oikeasti tarvitse. Miksi meillÀ sitten on ne kaikki? 

PÀÀnupin sisÀssÀ tapahtuu jotain erikoista, kun pÀÀsemme shoppailun makuun. Dopamiini on aivojen palkitsemishormooni, joka saa aikaan tunteen mielihyvÀstÀ. Dopamiinia vapautuu todistettavasti aivoissa, kun ostamme itsellemme jotain uutta.

Tyydytys on kovempi, jos palkitsemme itseÀmme ylellisillÀ luksustuotteilla. MielihyvÀn ja onnen tunne on yleensÀ vain hetkellinen, mutta se voi olla jopa koukuttavaa. Ostosriippuvaisia ihmisiÀ on joidenkin tutkimuksien mukaan perÀti yli 5 % vÀestöstÀ, ja shoppailuriippuvuudelle on ihan oma Wikipedia artikkelinsa.

Hetkellisen mielihyvÀn lisÀksi markkinoinnilla saadaan luotua illuusio siitÀ, ettÀ me tarvitsemme jotain, vaikka oikeasti kyseessÀ olisi vain halu. Varsinkin terveyden ja hyvinvoinnin varjolla meille myydÀÀn vaikka mitÀ tarpeeseen tai houkutellaan meidÀt tarpeen varjolla kohti onnellisempaa elÀmÀÀ. Tarvitsemme kahvinkeittimen, mutta haluamme sen vertailut voittaneen moccamasterin, jotta arkemme olisi kupillisen verran tÀydellisempÀÀ.

Me olemme myös erittĂ€in hyviĂ€ perustelemaan itsellemme tekemiĂ€mme ostoksia. KaljuKoon olohuoneessa lepÀÀ pari vuotta sitten ostettu OLED-televisio, jonka ostin “hyvĂ€stĂ€ tarjouksesta”. Pystyin perustelemaan ostokseni itselleni todella helposti: “TykkÀÀn kovasti leffoista ja sarjoista, joten toki tarvitsen telkkarin, joka antaa minulle parhaan nautinnon. Mustat nĂ€yttÀÀ tosi mustilta ja kuvanlaatu on aivan mieletön. KyllĂ€hĂ€n minĂ€ olen tĂ€mĂ€n ansainnut” 

Sama keskustelu pÀÀni sisĂ€llĂ€ jatkui kauan itse ostoksen jĂ€lkeen, ja olin vahvasti sitĂ€ mieltĂ€, ettĂ€ kyllĂ€ tĂ€mĂ€ juttu lisĂ€si onnellisuuttani huomattavasti. Mutta ollaanpa nyt ihan rehellisiĂ€. Olisinko katsonut elokuvani aivan yhtĂ€ iloisena samankokoisesta – yli puolet halvemmasta – ruudusta? EnköhĂ€n. Onneksi sentÀÀn rahat television ostamiseen oli budjetoitu, ja kulutin siihen vain sen mitĂ€ sÀÀstĂ€misen jĂ€lkeen oli jÀÀnyt kĂ€teen. Mutta nĂ€in jĂ€lkikĂ€teen ajateltuna tosi mustat mustat kohdat ei ehkĂ€ tunnukaan aivan yhtĂ€ tĂ€rkeĂ€ltĂ€.

MitÀ sinÀ menettÀisit tulipalossa?

Vuosia sitten kĂ€ydessĂ€ni keskustelua tulipaloista, tuttavani kysyi minulta ”mikĂ€ on arvokkain asia asunnossasi?”. Vastasin siihen automaattisesti ”tietokone” ja heti perÀÀn kiekaisin ”kitara”. Tuttavani tuntui olevan tĂ€ssĂ€ vaiheessa paljon paremmin perillĂ€ elĂ€mĂ€stĂ€ kuin minĂ€, ja kyseenalaisti kovasti valintani: “MietipĂ€ uudelleen. MitĂ€ vĂ€liĂ€ sillĂ€ on oikeasti, jos joku tietokone tai kitara palaa tulipalossa?” (Jos nyt oletetaan, ettĂ€ koneen kovalevyllĂ€ ei ole esimerkiksi 300 vuoden ajalta kaikki perheen valokuvat ainoana kopiona. Muista varmuuskopioida oikeasti tĂ€rkeĂ€t jutut!) 

EhkĂ€ tĂ€mĂ€ oli sellainen “valaistumisen” hetki, kun aloin tosissaan miettimÀÀn kysymystĂ€. EihĂ€n jonkun tietokoneen, television tai kitaran tuhoutumisella olisi oikeasti mitÀÀn merkitystĂ€. Ne on vaan kivoja juttuja, joita saa kyllĂ€ tarpeen mukaan kaupasta lisÀÀ. Kotivakuutus (niitĂ€ harvoja vakuutuksia, joita allekirjoittaneella on) helpottaisi rahallisesti, ja itse esineen menetyksestĂ€ nyt ei suurta harmia olisi. Toki siihen tilalle joutuu mahdollisesti hankkimaan korvaavan vĂ€rkin pienellĂ€ vaivalla, mutta itse objektin menetys olisi oikeasti tĂ€ysin merkityksetön. 

Vastaukseni vaihtui lyhyen pohdinnan jĂ€lkeen piirustuksiin. Olen vuosien saatossa tykĂ€nnyt tehdĂ€ lyijykynĂ€piirroksia, joita on kertynyt kiitettĂ€vĂ€ mÀÀrĂ€. Rahallinen arvo nĂ€illĂ€ on tietysti kĂ€ytĂ€nnössĂ€ nolla (ei niistĂ€ kukaan olisi valmis mitÀÀn maksamaan), mutta minulle niillĂ€ on arvoa. Ne on omin kĂ€tösin tehtyjĂ€ teoksia, joista pystyn nĂ€kemÀÀn oman kehitykseni piirtĂ€jĂ€nĂ€, ja tuntemaan jopa jonkinlaista ylpeyttĂ€ aikaansaannoksistani. Samaa en voi sanoa nahkasaappaista tai Arabian kahvimukista. 

Tapahtuipa tavaroillesi mitÀ hyvÀnsÀ, niin muista, ettÀ tavarat eivÀt tee sinusta sinua.

“Jos olemme mitĂ€ omistamme, niin keitĂ€ me olemme jos emme omista mitÀÀn?”

(Shay Sayren pohdinta tutkimuksestaan, jossa Oaklandin maastopalouhreja haasteteltiin omaisuutensa menettÀmisestÀ)

Stoalaisuus apuun?

Hedonismi on filosofinen oppi, jossa nautinnon ja mielihyvĂ€n tavoittelu on kaikkein keskeisin asia elĂ€mĂ€ssĂ€. Etenkin lĂ€nsimaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa moni ihminen varmaan lokeroituu – ainakin osittain – tĂ€hĂ€n kastiin. Nautintoa ja mielihyvÀÀ hankitaan liukuhihnalta ja monesti sillĂ€ on joku rahallinen hinta, tarkoitetaan sillĂ€ sitten uutta kelloa tai kasvohoitoa. Materialismi ja loputon kuluttaminen ruokkii meille dopamiinin siivittĂ€mĂ€nĂ€ nautintoa ja mielihyvÀÀ hetkellisesti, mutta miten kestĂ€vĂ€llĂ€ pohjalla materialismin rakentama “onnellisuus” on?

Stoalaisuus (tai stoismi?) on puolestaan filosofian suuntaus, jonka eettisten ohjeiden mukaan ihmisten tulisi tavoitella hyveellisen elĂ€mĂ€n kautta onnellisuutta. Stoalaisuudessa on toki paljon muutakin sisĂ€ltöÀ ja tĂ€mĂ€kin filosofien porukka on tietysti yrittĂ€nyt ratkaista kaikki universumin kysymykset totuudesta, tiedosta, materiasta, sielusta ja niin edelleen. TĂ€nÀÀn kuitenkin keskitytÀÀn stoalaisuuden “tunneteorian” puoleen. 

Etenkin “myöhĂ€isstoan” (Roomalaiset kaverit kuten Seneca, Marcus Aurelius ja Epiktetos) ajattelumaailmaan liittyi vahvasti asenne, jossa itsestÀÀn riippumattomista asioista oli turha pahoittaa mieltÀÀn. Ei ole mitÀÀn jĂ€rkeĂ€ tulla vihaiseksi, jos ulkona on surkea keli, tai joku idiootti kiilaa sinun kaistalle ilman vilkkua, koska et voi nĂ€ihin asioihin itse vaikuttaa. 

Stoalaisten hyveitĂ€ ovat esimerkiksi mielenrauha, itsehillintĂ€ ja muiden lajitovereiden auttaminen. Ulkoiset tekijĂ€t eivĂ€t hĂ€tkĂ€hdytĂ€ stoalaisen mielenterveyttĂ€ ja he pystyvĂ€t saavuttamaan ultimaattisen pÀÀmÀÀrĂ€n – onnellisuuden – elĂ€mĂ€llĂ€ heidĂ€n etiikkansa mukaisesti hyveellistĂ€ elĂ€mÀÀ. Stoalaisten mukaan “hyvĂ€ elĂ€mĂ€â€ ei ole missÀÀn mÀÀrin riippuvaista yhteiskunnasta tai mistÀÀn ulkoisista olosuhteista, vaan se on yhtĂ€lailla kaikkien saavutettavissa.

Kuten sanottua, stoalaisuuteen liittyy pitkÀ rivi kaikennÀköisiÀ oppeja ja en itsekÀÀn allekirjoita moniakaan niistÀ (tai edes ymmÀrrÀ). Esimerkiksi Diogenes oli niiin stoalainen, ettÀ asui tynnyrissÀ ja masturboi julkisesti osoittaakseen, ettei mikÀÀn ulkoinen tekijÀ vaikuttanut hÀnen elÀmÀÀnsÀ. Stoalaisuuden oppeja ei KaljuKookaan lÀhde sanasta sanaan noudattamaan, mutta on tuon klubin puheissa vÀhÀn jÀrkeÀkin.

NĂ€in palataankin pĂ€ivĂ€n aiheeseen: materialismiin. En todellakaan sano, ettĂ€ sinun pitĂ€isi alkaa asumaan tynnyrissĂ€ (tai tehdĂ€ minun kehotuksien mukaan ylipÀÀtÀÀn yhtÀÀn mitÀÀn), mutta ostamiesi asioiden tarpeellisuutta kannattaa pohtia, varsinkin jos taloudelliseen riippumattomuuteen on vielĂ€ matkaa. Menojen kontrolloiminen on todella tĂ€rkeĂ€ osa taloudellista vapautta tavoitellessa, ja materialismi jarruttaa tĂ€tĂ€ matkaa huolella.  Tynnyriin ei kuitenkaan tarvitse siirtyĂ€ ja kyllĂ€ ostoksistaan saa myös iloita.

MinĂ€ en ole mikÀÀn profeetta kertomaan, kuinka elĂ€mÀÀ pitĂ€isi kenenkin elÀÀ, mutta vĂ€lillĂ€ sitĂ€ kannattaa pysĂ€htyĂ€ hetkeksi kysymÀÀn itseltÀÀn. Onnistuisiko matka – jonka mÀÀrĂ€npÀÀnĂ€ on onnellisuus – ilman tuhannen euron Ă€lypuhelinta? Vaikka kyltymĂ€tön omaisuuden kasaaminen tarkoitti 12 000 vuotta sitten Masa MaanviljelijĂ€n kylĂ€ssĂ€ paljon jĂ€lkikasvua, niin nykymaailmassa valtava kasa tavaraa on tuskin tie onneen. 

Kuluta vĂ€hemmĂ€n 

TĂ€ytyy sanoa kun aloin kirjoittamaan tĂ€tĂ€, niin en ihan arvannut pÀÀtyvĂ€ni tekemÀÀn nĂ€in pitkÀÀ tarinaa Masasta ja muista ystĂ€vistĂ€. Kirjoituksessa poikettiin melko reilusti taloudellisen vapauden reseptistĂ€ ja hypĂ€ttiin monta metriĂ€ filosofian puolelle. Tarinan opetus kun on tiivistettĂ€vissĂ€ aika lailla yhteen lauseeseen: “Kuluta vĂ€hemmĂ€n, onnellisuus ei tule tavarasta”. 

Mahtavaa, jos kuitenkin luit koko jutun, mutta en myöskÀÀn syytÀ sinua, jos tÀmÀ kirjoitus ei oikein uponnut. LisÀsin tÀmÀn sooloilun seurauksena mahdollisuuden kommentointiin jokaiselle blogipostaukselle, joten laita ihmeessÀ viestiÀ alta, jos haluat lukea vastaavia kirjoituksia tulevaisuudessa (tai tÀmÀ oli sellaista soopaa, jota et ikinÀ enÀÀ halua nÀhdÀ).

Lopetetaan tĂ€mĂ€ pĂ€tkĂ€ “viimeiseen hyvĂ€n Rooman hallitsijan” – Marcus Aureliuksen – lainaukseen.

ElÀmÀsi onnellisuus riippuu ajatuksiesi laadusta

Uusi lukija

Hoi uusi lukija! PÀÀdyitkö sivuilleni sattumalta ja ihmettelet mistÀ on oikein kyse? LÀhde KaljuKoon matkaan tavoittelemaan taloudellista vapautta ja aloita lukeminen ensimmÀisestÀ kirjoituksesta. Kaikki julkaisut löytyvÀt myös aikajÀrjestyksessÀ blogikirjaston puolelta. Tervetuloa klubiin!

Tilaa KaljuKoon Uutiskirje alta

1 Kommentti
Eniten ÀÀnestetty
Uusin Vanhin
Inline Feedbacks
NÀytÀ kaikki kommentit

HyvÀÀ matskua! Tuli luettua lÀpi kaikki tÀhÀn mennessÀ blogissa julkaistut tekstit. Perusrunko sÀÀstÀmisestÀ on hyvin jÀsenneltynÀ kasassa ja samankaltaisin opein olen jo aiemmin pyrkinyt omaa elÀmÀÀni sekÀ tulevaisuutta rakentamaan. Kiinnostuneena jÀÀn odottamaan lisÀÀ KaljuKoon viisauksia.

Filosofointi sopii mielestĂ€ni oikein hyvin lisĂ€mausteena blogin teemaan. HyvĂ€ saada vĂ€hĂ€n mietittĂ€vÀÀ rinnalle, jotta ei ole pelkkÀÀ tee nĂ€in -listauksia. Spartalaisuus ja heidĂ€n karsittu elĂ€mĂ€ntapansa (yksinkertainen elĂ€mĂ€, kuri ja itsehillintĂ€ – ei niinkÀÀn se kaikki sotiminen) voisi olla yksi vertailukohta nykyajan kulutuksen ympĂ€rillĂ€ pyörivÀÀn yhteiskuntaan.

TILAA UUTISKIRJE

Suunnittele oma matkasi kohti taloudellista vapautta. Tilaa KaljuKoon ilmainen uutiskirje, niin et jÀÀ paitsi KaljuKoon blogin uusimmista kirjoituksista ja ideoista.