Taloudellisen vapauden resepti

taloudellinen vapaus

Viime jutussa raapaistiin vasta pintaa säästämisestä ja osakemarkkinoiden vuosittaisesta tuotosta. Kävimme läpi sitä, kuinka raha tekee rahaa ja miten sen ymmärtäminen on välttämätöntä taloudellisen rauhan saavuttamiseksi. Lisäksi meille selvisi, että “sukanvarteen säästämällä” tehdään itseasiassa tappiota, (kun inflaatio otetaan huomioon,) säästö- ja käyttötilien korkojen ollessa käytännössä nollassa. Tässä kirjoituksessa perehdytään ylätasolla siihen, miltä KaljuKoon reseptin pääraaka-aineet kokonaisuudessaan näyttävät.

Taloudellisen vapauden raaka-aineet

Pyhässä yksinkertaisuudessaan resepti taloudelliseen vapauteen on todella, todella simppeli: “Säästä ja sijoita täysiä”. Tähän pyhään yksinkertaisuuteen liittyy kuitenkin reilusti muuttujia ja optimointia. Lähestymistapoja on monia ja jokaisen taloudellinen tilanne ja tavoitteet ovat erilaiset. Kaljun Kapitalistin tavoitteet ovat kuitenkin korkealla, kuten ensimmäisessä kirjoituksessa kerroin, ja tämän reseptin osaset on suunniteltu näitä tavoitteita silmällä pitäen. 

Reseptissä on 4 pääraaka-ainetta, joista muodostuu se karkea suunnitelma, jolla KaljuKoo itse lähestyy taloudellista riippumattomuutta.

Taloudellisen vapauden 4 raaka-ainetta

  1. Säännöllisten tulojen hankinta
  2. Menojen tiputtaminen
  3. Aggressiivinen sijoittaminen
  4. Passiivisten tulonlähteiden kerääminen

1. Säännöllisten tulojen hankinta

Ykköskohta on valitettavan välttämätön osa KaljuKoon taloudellisen vapauden suunnitelmaa. Jos vaurautta ei jotain muuta kautta ole sattunut kertymään (merkittävä perintö, lottovoitto, menestyvä huumebisnes, mitä näitä nyt on…), pitää tyytyä perinteisempiin vaihtoehtoihin. Omalla kohdalla vaurautta ei ole syliin tipahtanut, joten vaihtoehdot olivat vähissä: Töihinhän sitä oli mentävä. 

Blogissani ei ainakaan tässä kohtaa ole tarkoitus mennä kovin syvälle työelämään liittyvissä asioissa, kuten työpaikan hankkimisessa, valinnassa tai urakehityksessä, mutta aika näyttää tuleeko näistäkin asioista kirjoiteltua. Tässä vaiheessa tämä blogi on suunnattu ennen kaikkea niille, joilla ykköskohta on ns. “hallussa” ja oravanpyörä pyörii tyylikkäästi. Jos kuitenkin olet sellaisessa elämäntilanteessa, jossa etsit työpaikkaa kuumeisesti, eikä mikään tunnu tarttuvan, niin tässäpä pari ilmaista ohjetta KaljuKoolta.

Sijoita itseesi! Ja kun sanon “sijoita”, niin tarkoitan ajan ja/tai rahan sijoittamista. Me elämämme siinä mielessä onnellisessa maailmassa, että hyvin pitkälti kaikki on opeteltavissa netistä. Tämä mystinen tietokoneiden rihmasto, jota internetiksi kutsutaan, tarjoaa avun hyvin pitkälti jokaiseen ongelmaan, joita ihmiselle voi tulla vastaan: 

  • “Miten työpaikkaa kannattaa hakea?” -> Googleta ja opettele
  • “Millainen on hyvä CV?” -> Googleta ja ala hommiin
  • “Mutta ei minulla ole kokemusta Photoshopin käytöstä” -> Googleta, Youtube pyörimään ja opettele
  • “Keittiön viemäri ei vedä” -> Googleta ja hanskat käteen
  • “Miten googletan tehokkaimmin?” -> Googleta
  • “Miten pääsen eläkkeelle ennen kun täytän 50?”-> https://kaljukapitalisti.fi 
  • “Mitä tämä outo näppylä silmässäni tarkoittaa?” -> MENE LĂ„Ă„KĂ„RIIN

Suurin osa tästä tiedon valtamerestä on kaiken hyvän lisäksi täysin ilmaista eurojen puolesta, mutta aikaa sinun täytyy silti sijoittaa. Ykkösvaiheeseen pääseminen ei ole todellakaan niin vaikeaa, kuin miltä se saattaa alkuun vaikuttaa. KaljuKoo hyppäsi itse työelämään täysin Googlen voimin. Suhteiden avulla ei työpaikkoja ollut jonossa, joten työnhaku oli opeteltava itse. CV:t, hakemukset, työhaastattelut jne. Näihin kaikkiin löytyy valtava määrä materiaalia, jotka oli vain opeteltava, ja niin oravanpyörä saatiin pyörimään.

Tuloja on joka tapauksessa oltava, että reseptissä päästään eteenpäin. Suurimmalla osalla meistä tämä tarkoittaa normaalia palkkatyötä, mutta säännöllisiä tuloja voi saada muillakin keinoin. Oli pääasiallinen tulonlähde sitten palkkatyö, yrittäminen, treidaaminen, vedonlyönti tai mitä ikinä, niin kohdat 2–4 tulee silti hoitaa kuntoon.

2. Menojen tiputtaminen

Noniin, nyt meillä on säännöllinen tulonlähde. Vaikka valtio tarjoaakin työttömille jonkinmoisen summan, niin siitä voi KaljuKoonkin ohjeilla olla vaikea lähteä säästämään riittäviä määriä. Sen sijaan suomalaisen keskituloilla päästään jo erittäin pitkälle. Suomalaisen mediaanitulot vuonna 2018 oli 3079 €. Ansiot toki skaalautuu iän myötä ylöspäin, mutta nuoremmillakin on hyvät mahdollisuudet päästä vastaaviin lukuihin pian ensimmäisten työvuosien jälkeen (varsinkin itselleni tutulla ICT-alalla). Tärkeintä on kuitenkin oivaltaa, että tuloja merkityksellisempää on palkasta säästöön jäävä osuus.

Korkealla palkkatulolla ei yksinään tee taloudellisen vapauden tavoittelussa yhtään mitään. Varsin yleinen ilmiö onkin, kun normaali (= KaljuKoon reseptistä täysin tietämätön) henkilö, sanotaan vaikka “rahajästi”, saa mojovan palkankorotuksen, ei kuun lopussa ole käteen jäänyt yhtään euroa enempää kuin aiemminkaan. Tilanne voi olla jopa huonompi, kuin pienemmällä palkalla aiempina kuukausina. Mitä oikein tapahtui? Olen seurannut vierestä tätä ilmiötä suu auki useita kertoja. On jopa ällistyttävää miten rahajästit toimivat: Jos tilille yhtäkkiä ilmaantuu “ylimääräistä”, niin se on kulutettava välittömästi johonkin turhaan. On se sitten uusi telkkari, kello tai kengät. Tällä tyylillä on aivan sama tuleeko nettotuloja kuukaudessa 2000 € vai 6000 € – taloudellinen vapaus on aivan yhtä kaukana. 

Jos et vielä lukenut edellistä kirjoitusta säästämisestä, niin se kannattaa käydä ehdottomasti lukaisemassa, jotta tiedät mistä on kyse. Säästäminen ja menojen hallinta on yhtä lailla täysin välttämätön raaka-aine KaljuKoon reseptissä, ja siihen tullaan panostamaan monessa kirjoituksessa tulevaisuudessa. Säästämisen alkeet on hyvä paikka aloittaa.

Yksi helppo tapa lähteä liikkeelle menojen karsimisessa on peruspalveluiden kilpailuttaminen. Pelkästään KaljuKoon kilpailuttamisoppaalla voit säästää vuodessa satoja euroja.

3. Aktiivinen sijoittaminen

Okei, rahaa tulee sisään, ja siitä jää elämisen jälkeen jotain säästöönkin. Loistavaa! Moni ei pääse koko elämänsä aikana edes tähän pisteeseen, mutta on meillä vielä matkaa. Viime kerralla opimme miten säästötiliä kartuttamalla pääomamme itseasiassa valuu pikkuhiljaa viemäriin, mutta passiivisella indeksiosuusrahastosijoittamisella (huh mikä sana. Käytetään jatkossa termiä “ETF”) tulokset ovat aivan eri luokkaa pitkässä juoksussa.

KaljuKoon reseptissä käytin sijoittamisstrategiasta sanavalintaa aktiivinen. En parempaa termiä tähän hätään keksinyt, mutta tarkoitan sillä mallia, jossa sijoittamisesta otetaan hieman aktiivisempaa otetta ja sijoituksia tehdään myös yksittäisiin instrumentteihin pelkän passiivisen ETF-sijoittamisen lisäksi. Tässä kirjoituksessa ei mennä yhtään sen syvemmälle tähän kaninkoloon, mutta aiheeseen tullaan palaamaan monelta eri kulmalta tulevissa kirjoituksissa. Jos haluat kuitenkin oikaista, niin Sijoittamisen alkeet auttaa sinut oikealle polulle.

4. Passiivisten tulonlähteiden kerääminen

Kohdat 1–3 oikeastaan kattavat jo reseptin syvimmän olemuksen: “Säästä ja sijoita täysiä”. Neljänneksi raaka-aineeksi otin vielä mukaan passiiviset tulonlähteet, vaikka tämä liittyykin todella vahvasti edelliseen kohtaan sijoittamisesta. Passiivinen tulonlähde tarkoittaa juuri sitä miltä se kuulostaakin: rahaa tulee sisään ilman, että sen eteen tarvitsee tehdä juurikaan töitä. Tässäkin muistetaan taustalla se tärkeä ajatus, että meidän täytyy laittaa meidän rahat töihin. Jokainen euro on meidän oma pieni työntekijä, ja se työvoima täytyy laittaa hyviin hommiin. 

Tyypillisiä passiivisia tulonlähteitä ovat:

  1. Osakkeet ja niiden osingot
  2. Sijoitusasunnot
  3. Digitaalisen sisällön myynti (kuten E-kirjat, verkkokurssit, oppaat, uutiskirjeet)
  4. Blogilla/Verkkosivulla mainostaminen (köh köh)

Mikään näistä kohdista ei ole niin passiivinen, etteikö sen eteen pitäisi nähdä vaivaa. Osassa pitää olla pääomaa omasta takaa ja osa syö resurssien puolesta enemmän aikaa kuin rahaa. Yhdistävä tekijä kaikissa on se, että etenkin alkuun pääseminen on työlästä ja vaatii reilua panostusta. Taloudellisen vapauden reseptissä passiivisilla tulonlähteillä on kuitenkin todella iso merkitys, eikä niitä parane unohtaa.

Taloudellinen vapaus ei ole monimutkaista

Taloudellinen vapaus ei ole missään nimessä ole monimutkaista ja uskon tällä reseptillä saavuttavani sen itse paljon standardia aiemmin. Jokaisessa kohdassa on toki opeteltavaa ja vaivaa on nähtävä. Se on kuitenkin helposti sen arvoista.

Ideana ei ole, että saamme säästötilille x-määrän rahaa, jolla voidaan elellä maailmanloppuun, vaan pikemminkin saada kasaan sellainen eläkesalkku + tulovirta, millä maailmanloppua paranee odotella turvallisin mielin. Seuraavassa kirjoituksessa perehdytään konkreettisesti siihen, mitä taloudellinen vapaus vaatii. Lisäksi KaljuKoo vastaa ehkä siihen kiinnostavimpaan kysymykseen:

”Paljonko sitä massia täytyy oikein olla, että voin nostaa jalat pöydälle??”

Uusi lukija

Hoi uusi lukija! Päädyitkö sivuilleni sattumalta ja ihmettelet mistä on oikein kyse? Lähde KaljuKoon matkaan tavoittelemaan taloudellista vapautta ja aloita blogin lukeminen ensimmäisestä kirjoituksesta. Kaikki julkaisut löytyvät myös aikajärjestyksessä blogikirjaston puolelta. Tervetuloa klubiin!

Tilaa KaljuKoon Uutiskirje alta

0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Näytä kaikki kommentit